Biologinen museo on ollut suljettuna näyttelyuudistuksen ja remontin vuoksi koko alkuvuoden. Uudistuksen myötä dioraamat tuttuine maisemineen ja eläimineen saavat rinnalleen moniaistisempia tapoja tutustua näyttelyyn sekä tuulahduksen 1900-luvun alkua.
Biologisen museon karhu valvoo jatkossakin museon käytäviä.

Biologisen museon näyttelyuudistuksen mainitseminen ääneen aiheuttaa keskustelukumppanissa usein välittömän huolen: ”Kai karhu sentään säilyy?”, tai: ”Ette kai te niille dioraamoille tee mitään?”.

Parivuotisen kehittämisprojektin aikana olemmekin useasti saaneet rauhoitella huolestuneita kollegoja ja kaupunkilaisia – tässä näyttelyuudistuksessa ei kajota dioraamojen ikkunalasien sisäpuolelle.

Dioraamat ovat hurmanneet kävijöitämme museon hämärillä käytävillä jo yli sata vuotta ja näin tulee olemaan jatkossakin, perustuuhan museomme taika ensisijaisesti tähän lähes muuttumattomana säilyneeseen ja yhä nykyäänkin lumovoimaiseen metodiin. Mutta mitä näyttelyuudistus sitten tarkoittaa?

Kävijät, joille museomme on entuudestaan tuttu, tuntevat myös museomme näyttelytilojen rajallisen koon. Alusta asti olikin selvää, että näyttelyn kehittämisen tulee olla melko pienimuotoista ja hillittyä sekä kunnioittaa museon menneisyyttä. Uudistuksilla on haluttu lisätä mahdollisuuksia kokea museoelämys entistä moninaisemmin sekä vastata kävijöiden toiveisiin ja kiinnostuksenkohteisiin. 

Aikuiskävijöiden kohdalla yleisimmät kysymykset liittyvät usein museorakennukseen. Tällöin saamme ylpeydellä kertoa museon yli satavuotisesta historiasta. Jatkossa museon historiaan on mahdollista tutustua sille omistetussa näyttelynurkkauksessa, jossa voi paitsi oppia lisää museon syntyvaiheista myös pysähtyä hetkiseksi aistimaan 1900-luvun alun tunnelmaa. 

Turun biologinen museo 1910-luvulla. Turun museokeskuksen valokuvakokoelmat. 

Historianurkkauksen ohella toinen näkyvä muutos näyttelyssä tulee olemaan dioraamojen yhteyteen lisättävät aistipisteet. Kaikkihan tiedämme, että olennainen osa luontokokemusta ovat niin tuoksut, äänet kuin erituntuiset pinnat. Näitä elementtejä olemme halunneet lisätä myös näyttelyyn.

Dioraamojen teemoista ammentavien aistipisteiden tarkoituksena on paitsi elävöittää museokokemusta myös mahdollistaa näyttelyyn tutustuminen muillakin keinoin kuin näköaistin varassa. Lisäksi aistipisteillä pääsevät esiin museossa aiemmin vähemmälle jääneet eliöryhmät, kuten kalat ja hyönteiset. Mikä voisikaan olla oleellisempi osa saaristoluontoa kuin rantavedessä uiskentelevat kalat tai luoda paremmin mielikuvaa kesäisestä niitystä kuin kärpästen surina ja heinäsirkkojen siritys?

Tälle matkalle voi lähteä vaikka kotoa nojatuolista

Erilaisiin äänimaisemiin kävijä pääsee uppoutumaan jatkossa myös ääniopastuksella, joka johdattaa syvemmälle dioraamoihin kertoen niin maisemien historiasta kuin niiden nykytilasta maamme luonnossa. Noin puolen tunnin mittaisella ääniopastuksella matkataan koko Suomen halki ulkosaaristosta Lapin tuntureille. Tälle matkalle voi lähteä vaikka kotoa nojatuolista, mutta parhaimmillaan ääniopastus toimii museokierroksen tukena, ja se on kuunneltavissa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. 

Sekä ääniopastus että aistipisteet ovat keinoja, joilla voimme sekä syventää näyttelykokemusta että parantaa museon saavutettavuutta. Saavutettavuuteen ja esteettömyyteen olemme näyttelyuudistuksessa pyrkineet kiinnittämään huomiota kaikissa vaiheissa ja myös kokemusasiantuntijoita kuullen. Esteettömyyteen liittyviä asioita kanssamme ovat olleet pohtimassa muun muassa Turun kaupungin esteettömyysraatilaiset sekä esteettömyyskoordinaattori. Vanhassa ja kulttuurihistoriallisesti merkittävässä kohteessa esteettömyyden huomioiminen ei aina ole helppoa, mutta tässäkin uudistuksessa olemme jälleen ottamassa askelia kohti saavutettavampaa museota.   

Kehittämisprojektin etenemistä voi seurata Biologisen museon verkkosivuilla ja somessa. Lämpimästi tervetuloa tutustumaan uudistettuun museoon 22. toukokuuta alkaen!

Kirjoittaja:
Siiri Jaakkola, yleisötyön amanuenssi
Biologinen museo, Turun museopalvelut