Turun seudulla on hyvä momentum juuri nyt!

Turun kaupunki ja Turun kaupunkiseutu saivat vuonna 2022 enemmän väestönlisäystä kuin kertaakaan viiteen vuosikymmeneen

Ilmassa on paljon lupaavia merkkejä Turun ja Turun kaupunkiseudun kannalta. Nostan esille vain muutaman, jotka ovat kannustavia tulevan kehityksen osalta.

Ensiksi, Turun seudun kovaan elinvoimaan liittyvät tunnusluvut ovat hyvällä tasolla. Turun seutu on useimmilla kovaan elinvoimaan liittyvillä tunnusluvuilla koko maan kärkeä tai kärjen tuntumassa. Vertailin juuri 15 suurimman seudun kilpailukykyä 15 avainmuuttujalla, jossa Turun seutu sijoittui kaikkien seutujen joukossa summapisteillä mitattuna kolmanneksi. Edellä olivat vain Helsingin ja Tampereen seudut. Se antaa vahvan selkänojan tekemiselle. 

Toiseksi, Turun kaupunki ja Turun kaupunkiseutu saivat vuonna 2022 enemmän väestönlisäystä kuin kertaakaan viiteen vuosikymmeneen eli vuoden 1972 jälkeen. Vanhempaa tilastotietoa ei ole käytettävissä. Väestönlisäys perustuu kasvaneeseen vetovoimaan maan sisältä ja ulkomailta.

Kolmanneksi, Turun väkiluku ylittänee 200 000 asukkaan rajan syksyllä 2023. Se on tärkeä konkreettinen ja henkinen rajapyykki. Turun kaupunkiseudulla asuu puolen tunnin ajoaikaetäisyysvyöhykkeellä yhteensä 342 000 asukasta ja sijaitsee 150 000 työpaikkaa. 30 minuutin vyöhyke on koko maan kolmanneksi suurin asukas- ja työpaikkamäärältään, mikä kertoo paljon alueen potentiaalin suuruudesta. 

Turulla ja Turun seudulla on hyvä momentum kohentaa positiotaan. Menestyminen edellyttää, että Turku ja Turun seutu onnistuvat erityisesti muutamissa kriittisissä asioissa ja tekijöissä.

Kilpailu resursseista, erityisesti inhimillisestä pääomasta, kiristyy muiden suurten kaupunkiseutujen kanssa. Seudun on oltava houkutteleva tulijoille sekä kovan että pehmeän elinvoiman näkökulmasta. Turun seudun tiivistyvässä yhteistyössä on kaikilla vain voitettavaa. Yksinkertaisesti: yhden etu on kaikkien etu. 

Turulla on puolellaan neljä viidestä kilpailuedusta eli alkuetu, sijaintietu, demografinen etu ja rakennettu etu. Mentaalinen etu se viides tekijä, joka on vielä kysymysmerkki. Mentaalinen etu tarkoittaa vaikeasti mitattavissa olevia asioita, kuten alueen ilmapiiriä, yhteistyö- ja päätöksentekokulttuuria, kykyä asettaa ja toteuttaa yhteisiä tavoitteita, rohkeutta ja halua kasvaa, alueen yhtenäisyyttä ulospäin, yhteistä edunajamista jne. Jos nämä saadaan yhteiseen käyttöön, se tuo valtavasti voimavaroja ja avaa uusia mahdollisuuksia.

Turun kaikkien korkeakoulujen teknillisen koulutuksen edellytyksiä pitää edelleen vahvistaa kumppanuudessa alueen elinkeinoelämän kanssa. Turun yliopiston teknillisen tiedekunnan vahvistaminen on kriittisistä kriittisin menestystekijä. Sen heijastusvaikutukset liittyvät alueen TKI-resurssien vahvistumiseen.

Turun Raitiotie ja Tunnin Juna pitäisi saada toteutus- ja rakennusvaiheeseen. Ne ovat paljon enemmän kuin liikennehankkeita, sillä ne toimivat stimulantteina eli laukaisevina tekijöinä muille kaupunkikehittämiseen liittyville suurille hankkeille. 

Lopuksi nostan esiin jokerikorttina Turun toistaiseksi varastossa olevan hyödyntämättömän potentiaalin. Turulla on toiseen T-kirjaimella alkavaan kaupunkiin verrattuna paljon potentiaalikerrointa käyttämättä, jotka liittyvät esimerkiksi suurten kaupunkikehitys- ja liikennehankkeiden toteuttamiseen, meren ja merellisyyden hyödyntämiseen, historiaan, kulttuuriin ja sivistykseen sekä kasvavaan sijaintietuun lännessä. 

Tavoite on kirkas: avaintekijä on saada lumipallo liikkeelle. Kun lumipalloilmiö kerran käynnistyy, sillä on taipumus vahvistaa itse itseään ja kasvaa koko ajan suuremmaksi.

Aluekehittämisen asiantuntija Timo Aro

Tietoa kirjoittajasta

Timo
Aro
Tutkimusjohtaja
Turun kaupunki