Korona-ajan kuormitus näkyy selvästi YTHS:n mielenterveyspalveluissa. Viime vuonna mielenterveydellisistä syistä tehtyjä hoidon tarpeen arviointeja oli 26 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Kaikista YTHS:n piirissä olevista 14 prosenttia asioi vähintään kerran mielenterveydellisistä syistä.
–Nuorten tyytyväisyys elämään on vähentynyt ja uupumus lisääntynyt. Päällimmäisenä on kokemus yksinäisyydestä, kun opiskelu tapahtuu etänä, kuvailee psykologi Janne Sihvonen YTHS:ltä.
Tilanne on erityisen vaikea ensimmäisen vuoden opiskelijoille, jotka ovat ehkä vasta muuttaneet opintojen perässä uuteen kaupunkiin. Uuteen elämäntilanteeseen sopeutuminen ja uudet, vaativat opinnot etäaikaan yhdistettynä voivat olla haastava yhdistelmä.
–Tällaisissa tapauksissa yksinäisyyden ja erillisyyden kokemus korostuu. Mutta toki myös muiden vuosikurssien opiskelijat voivat kuormittua, Sihvonen toteaa.
Pitkittynyt alakuloisuus on hälytysmerkki
Sosiaalisten kontaktien vähäisyys uhkaa myös opiskelijoiden mielikuvaa itsestään oppijina. Epävarmuus omasta opiskelusta lisääntyy, kun vertaiskontaktit puuttuvat.
–Miten opintoni sujuvat? Opinko riittävästi? Opiskelija joutuu painiskelemaan näiden kysymysten kanssa yksin, kun asioita ei pääse jakamaan yhdessä muiden kanssa. Tämä voi pitkään jatkuessaan altistaa kovalle stressille ja aiheuttaa myös ahdistusta, Sihvonen kertoo.
Alakuloisuus ja väsymys kuuluvat elämään, joten mistä tietää, milloin on syytä hakea apua? Sihvosen mukaan yli viikon jatkuva alakuloisuus on yksi hälytysmerkki. Myös opiskelutarmon heikentyminen ja univaikeudet kielivät avun tarpeesta.
–Jos kovasti miettii opiskelun sujumista tai jos huomaa, että opinnot eivät etene, kannattaa hakeutua ainakin tilanteen arviointiin, Sihvonen neuvoo.
YTHS:n palvelupolku
YTHS:n palvelupolulla ensimmäinen askel on ottaa yhteyttä valtakunnalliseen puhelinpalveluun, jossa tehdään hoidontarpeen arviointi. Se tarkoittaa, että terveydenhuollon ammattilainen kartoittaa opiskelijan tilanteen sekä arvioi hoidontarpeen ja sen kiireellisyyden.
Jos hoidontarve todetaan, opiskelija ohjataan moniammatilliseen vastuutiimiin, jossa hoito käynnistyy. Se voi olla esimerkiksi psykiatrisen sairaanhoitajan tarjoamaa keskusteluapua. Yleislääkäri voi myös arvioida lääkehoidon tarpeen.
Jos kuukauden jälkeen opiskelijan vointi ei ole kohentunut, hänet voidaan ohjata psykologin tarjoamaan lyhytterapiaan, kertoo Sihvonen.
–Lisäksi psykiatrin palvelut ovat mahdollisia. Psykiatrille pääsyä voi tosin joutua jonottamaan hieman, sillä psykiatriresursseissamme on vajetta.
Ota yhteyttä matalalla kynnyksellä
Opiskelija voi päästä myös etänä toteutettaviin ryhmämuotoisiin hoitototeutuksiin. Ylipäätään etäkontaktit ovat yleistyneet merkittävästi pandemia-aikana.
–Meillä on tarjolla esimerkiksi depressiokouluryhmä masennuksesta kärsiville sekä StressLess-taitovalmennus opiskelijoille, joilla on stressiä sekä hankalia ajatuksia ja tunteita. Yhteyttä kannattaa ottaa matalalla kynnyksellä, Sihvonen kannustaa.
Artikkeli on osa Opiskelijoiden mielenterveyspäivän kampanjaa. Kampanjateema on tänä vuonna Osallisuus ja oikeus apuun. Opiskelijan mielenterveyspäivää vietetään torstaina 22.4. ja sen ympärillä kampanjoidaan 12. – 23.4.2021.