Koronatuet toivat kuntatalouteen hetkellisen helpotuksen pandemian vaikutuksen yleiseen taloustilanteeseen jäädessä viime vuonna pelättyä vähäisemmäksi. Turun kaupungin tilikauden ylijäämä 10,2 miljoonaa euroa saavutettiin valtion pääosin 75,4 miljoonan euron kuntien verorahoitusta tukevilla toimilla.

Vuotta 2020 leimasi koko maailmassa koronapandemia ja sen dramaattiset vaikutukset yhteiskuntien toimintaan. Vaikutus yleiseen taloustilanteeseen Suomessa jäi kuitenkin pelättyä vähäisemmäksi, ja tämä sekä valtion vahva kertaluontoinen panostus kuntatalouteen näkyvät myös Turun kaupungin vuoden 2020 tilinpäätöksen luvuissa.

Turun kaupungissa rajoitustoimenpiteitä toteutettiin erityisesti syksyllä ja loppuvuodesta 2020 siten, että ne olivat mahdollisimman täsmällisiä, ennakoivia ja riittävän voimakkaita. Epävarmuus koronapandemian vaikutuksista haastaa vahvasti talouden ennustettavuutta kuluvana vuonna. Tulorahoituksen riittävyys palveluiden ja investointien rahoittamiseen on tulevina vuosina yksi talouden tasapainottamiseen vaikuttavista kriittisistä tekijöistä.

Korona hidasti toiminnallisten tavoitteiden saavuttamista

Vuoden aikana Turun kaupungin kaikilla toimialoilla sopeutettiin toimintaa panostamalla toiminnan kehittämiseen ja noudattamalla tiukkaa taloudenpitoa. Kaupunginvaltuuston vuonna 2019 hyväksymässä sopeuttamisohjelmassa on 95 toimenpidettä, joilla hillitään kaupungin toiminnasta aiheutuvien nettomenojen kasvua noin 60 miljoonalla eurolla. Tavoitteena on etsiä pysyväisluonteisia säästöjä vuoteen 2023 mennessä.

Kaupunginvaltuuston hyväksymät käyttötalouden tavoitteet vuodelle 2020 toteutuivat toimielimissä hyvin pandemiasta huolimatta. Kaupungin kaikilla toimialoilla nettokäyttömenot (toimintakatteet) alittivat kaupunginvaltuuston hyväksymän muutetun talousarvion. Alitus syntyi pääosin toimintakulujen puolella.

Kaupungin toiminnalliset, strategiset tavoitteet etenivät vuoden 2020 aikana, mutta monet tavoiteltua hitaammassa aikataulussa. Kaupungille strategisesti merkittävässä Tunnin juna -hankkeessa saavutettiin merkittävää edistymistä, kun kaupunkiseudun ja valtion välisessä MAL-sopimuksessa sovittiin Turun päärauta-tieaseman ja Kupittaan aseman välisen osuuden investoinnin toteutuksesta. Tämä niin sanottu Turun ratapihat -hankeosuus on välttämättömyysinvestointi Tunnin junan toteutumiselle.

Henkilöstö venyi kriisitilanteessa

Vuosi 2020 oli henkilöstölle erityisen raskas koronapandemian johdosta, kun henkilöstöltä vaadittiin venymistä viruksen torjunnassa epävarmoissa olosuhteissa. Vaikka talouden ennusteet näyttivät synkiltä, pyrittiin henkilöstöä kannustamaan kertapalkkioilla ja joulun seudun toimintakyvyn varmistamiseksi erilaisilla kannustepalkkioilla.

Kertapalkkioita myönnettiin vuonna 2020 yhteensä 320 henkilölle, vuodelle 2021 ulottuvia palkkiota on esitetty vuoden 2020 puolella vielä yli 350 hengelle. Osa palkkioista on suoraan henkilöille menevää rahallista palkitsemista, osa työyhteisöjen kannustamista kokonaisuutena.

Vuosikate kattoi poistot ja arvonalennukset

Turun kaupungin tilikauden ylijäämä 10,2 miljoonaa euroa saavutettiin valtion pääosin 75,4 miljoonan euron kuntien verorahoitusta tukevilla toimilla. Valtionosuuksina saatiin 53,1 miljoonaa euroa ja yhteisöverotuloihin 22,3 miljoonaa euroa. Lisäksi suurin toimintatuloihin vaikuttava koronatuki oli joukkoliikenteeseen saatu valtionavustus, joka Turun osalta oli 4,6 miljoonaa euroa. Ilman valtion edellä mainittuja tukitoimia alijäämää olisi kertynyt lähes 70 miljoonaa euroa.

Vuosikate 64,9 miljoonaa euroa parani edelliseen vuoteen verrattuna 53,2 miljoonaa euroa. Vuosikate kattoi poistot ja arvonalentumiset, jotka olivat 56,7 miljoonaa euroa. Ilman valtion koronatukirahoitusta vuosikate olisi ollut 15,1 miljoonaa euroa negatiivinen ja muutos edelliseen vuoteen olisi ollut -26,8 miljoonaa euroa.

Toimintakate (nettokäyttömenot) oli -1 118,8 miljoonaa euroa. Nettokäyttömenot kasvoivat edellisvuodesta 47,5 miljoonalla eurolla, 4,4 %.

Verotulot ja valtionosuudet kasvoivat yhteensä 106,3 miljoonaa euroa, josta 75,4 miljoonaa euroa oli kuntien koronasta johtuvaa verorahoituksen tukea ja loppuosa kunnan tuloveron odotettua parempi 32,1 miljoonan euron kertymä.

Tulorahoitus oli selkeästi positiivinen

Kaupungin investointimenot olivat 80,4 miljoonaa euroa ja luovutustulot 24,4 miljoonaa euroa. Edellisvuoteen verrattuna investoinnit vähenivät 40,5 miljoonalla eurolla ja luovutustulot 8,9 miljoonalla eurolla.

Investointimenot alittivat talousarvion 32,4 miljoonalla eurolla. Alitus johtui hankkeiden suunnitteluvaiheen viivästyksistä ja sen seurauksena investointihankkeiden ja tonttien luovutusten aloitusajankohdan lykkääntymisestä /siirtymisestä myöhemmäksi.

Toiminnan rahavirta (tulorahoitus) oli 48,1 miljoonaa euroa positiivinen. Hyvään toiminnan rahavirtaan vaikuttaa valtion kuntien verorahoitusta tukeneet toimenpiteet, jotka edelliseen vuoteen nähden nostivat vuosikatetta merkittävästi.

Tilikauden toiminnan ja investointien negatiivinen rahavirta 4,5 miljoonaa euroa toteutui 85,3 miljoonaa euroa edellisvuotta paremmin. Vuosien 2016 – 2020 toiminnan ja investointien toteutunut rahavirran kertymä painui kuitenkin 104,5 miljoonaa euroa negatiiviseksi, kun se edellisvuonna oli vielä 31,0 miljoonaa euroa positiivinen. Kertymään ovat vaikuttaneet merkittävästi aikaisempina vuosina yhtiöittämisistä saadut luovutustulot.

Uutta pitkäaikaista lainaa nostettiin 110 miljoonaa euroa ja lyhennettiin 104,2 miljoonaa euroa. Lyhytaikaisia lainoja lyhennettiin 34,5 miljoonaa euroa. Kaupungin lainakanta oli vuoden lopussa 712,8 miljoonaa euroa, jossa vähennystä edelliseen vuoteen oli 28,8 miljoonaa euroa.

Konsernin lainakanta supistui

Turku-konsernin tilikauden ylijäämää kertyi 36,0 miljoonaa euroa. Myös konsernin tilikauden ylijäämään vaikutti valtion pääosin 75,4 miljoonan euron kuntien verorahoitusta tukevat toimet. Lisäksi suurimmat konsernin toimintatuloihin vaikuttaneet koronatuet olivat joukkoliikenteeseen saatu valtionavustus 4,6 miljoonaa euroa sekä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin saama 14,9 miljoonan euron valtionavustus, josta Turun osuus konsernitilinpäätöksessä laskennallisesti on noin 4,5 miljoonaa euroa. Ilman edellä mainittuja valtion kertaluonteisia yhteensä noin 84,5 miljoonan euron tukitoimia konsernin alijäämä olisi ollut 48,5 miljoonaa euroa. 

Konsernin lainakanta 1 437,1 miljoonaa euroa väheni 19,7 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Konsernin lainat asukasta kohden olivat 7 389 euroa. Lainat asukasta kohden vähenivät 161 euroa edellisvuodesta.

Sopimuskorotukset näkyivät palkkamenoissa

Turun kaupungin palveluksessa oli vuoden viimeisen päivän tilanteessa yhteensä 11 836 henkilöä, joista kokoaikaisia 10 010 henkeä ja osa-aikaisia 1 826 henkeä. Organisaatiomuutokset huomioituna koko henkilöstön työvoiman käyttö nousi 19,5 henkilötyövuodella (+0,19%) ja henkilöstökulut nousivat 11,9 miljoonaa euroa (+2,3%) edellisestä vuodesta.

Palkkamenojen kehitykseen vaikuttavat henkilötyövuosien nousun lisäksi kunta-alan virka- ja työehtosopimuksissa määritellyt sopimuskorotukset. Sopimuskorotusten kustannusvaikutus vuoden 2020 palkkoihin oli noin +0,76%. Vaikutus henkilöstökuluihin oli noin 4 miljoonaa euroa ja palkkoihin noin 3 miljoonaa euroa. Henkilöstömenojen kasvuun vaikutti lisäksi lomarahaleikkausten poistuminen, joka on vuonna 2020 korottanut maksettuja palkkoja 1,4 % (+7,3 miljoonaa euroa työnantajakuluineen).