Tällä kertaa ohjelmassa on seitsemän erilaista verkossa toteutettavaa kielityöpajaa. Jokainen työpaja alustetaan yhteisellä videolla ja tämän jälkeen on aiheeseen liittyviä tehtäviä. Kielinä ovat arabia, liettua, espanja, albania, somali ja puola sekä kielivisa. Yhden kielityöpajan kesto on noin 20 minuuttia.
Työpajat ovat avoinna 15.–19.3. välisenä aikana, jolloin niitä voi suorittaa haluamanaan päivänä ja kellonaikana. Jokainen osallistuva ryhmä voi siis halutessaan käydä oman aikataulunsa puitteissa läpi vaikka kaikki seitsemän kielityöpajaa tai valita vain osan niistä.
Aiemmin Monikielinen seikkailu on järjestetty Turun kaupungin pääkirjastossa, mutta koronan takia tapahtuma toteutetaan tänä vuonna pelkästään verkossa.
Monikielinen seikkailu edistää tasa-arvoa ja kielen oppimista
Tapahtumaa koordinoivan Miia Ylijoen mielestä Turussa on monia hienoja kieliä ja kulttuureja.
– On tärkeää, että lapset näkevät konkreettisen tekemisen kautta, kuinka erilaisia mutta silti samanlaisia kielet ja kulttuurit voivat olla. Mitä enemmän tiedät kielestä ja kulttuurista, sitä vähemmän kouluissa syntyy ennakkoasenteita muita kohtaan. Osittain siksi tapahtuma nivoutuu osaksi rasisminvastaista viikkoa.
Oman äidinkielen opettaja Bujar Berisha on tehnyt Monikieliseen seikkailuun albaniankielisiä tehtäviä. Albanian kielessä hänen mielestään on helppoa se, että albanian kielessä sanat lausutaan samalla tavalla kuin kirjoitetaan. Vaikeinta on se, että albanian kieltä puhuvat käyttävät virallisen, niin sanotun standardikielen lisäksi eri murteita.
– Jos itäsuomalainen puhuu voimakasta murretta, me ymmärrämme häntä. Kosovossa murre voi kuitenkin olla niin erilaista, että Etelä-Albaniassa asuva ei ymmärrä ihan kaikkia, Bujar Berisha kertoo.
Albania on Berishalle (synt. 1987) sydämen kieli. Se on hänelle tärkeää myös historiallisista syistä, sillä vuosina 1991–1999 albaniaksi pystyi opiskelemaan vain epävirallisissa kouluissa, joita Jugoslavian valtio ei tukenut mitenkään.
–Siihen aikaan poliisi olisi jopa saattanut kieltää kaupungilla kävellessä albanian kielen käytön. Enää niin ei tietenkään tapahdu, koska Kosovo on itsenäistynyt, mutta kielen merkitys on säilynyt kosovolaisten mielissä tärkeänä.
Omaa äidinkieltä kannattaa opiskella Berishan mielestä muun muassa siksi, että se auttaa oppilasta suomen kielen oppimisessa. Suomen kieli puolestaan auttaa oppilasta kouluttautumaan ja työllistymään itseään kiinnostavalle alalle.