Turun Vanhankaupungin kehittäminen etenee

Kehittämissuunnitelman tekemiseen lähdettiin yhdessä alueen keskeisten kiinteistönomistajien kanssa.

– Kiinteistönomistajat miettivät kukin tahoillaan omia rakentamiseen ja kiinteistöjensä kehittämiseen liittyviä konkreettisia suunnitelmia. Me heräsimme kokoamaan heidät yhteen. Fyysinen ympäristö ja sen kehittäminen on siten ollut vahvasti suunnitelman tekemisen lähtökohtana. Samalla haluttiin luoda edellytykset Keskustan kehittämisen kärkihankkeen mukaiselle tavoitteelle palauttaa sijoittajien kiinnostus investoida keskustaan, kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen sanoo.

Suunnitelman sisältöihin saatiin pohjaa myös alueen muilta toimijoilta ja asukkailta sekä kaupunkilaisilta laajemmin. Heille järjestetyistä työpajoista ja kyselyistä nousi esiin selkeitä toiveita ja tarpeita, jotka on otettu huomioon. Tällaisia ovat esimerkiksi arjen ja elämysten lomittuminen alueella, kiinnostavien reittien ja paikkojen esiin nostaminen sekä alueen vahvuuksien huomioiminen.

Tarinat sanoittavat tulevaisuutta

Näkemyksien pohjalta kiteytettiin kolme tulevaisuuden tarinaa:

• Kulttuurin ja elämysten kaunis kaupunkitila,
• Yhteisöllinen historiallinen keskusta sekä
• Yliopistojen elävä kaupunginosa.

– Tarinat luovat näkymän toivotusta konkreettisesta tulevaisuudesta. Ne kuvittavat ja sanoittavat tulevaisuutta ja tuovat esiin erilaisia mahdollisuuksia elävöittää aluetta. Ne antavat virikkeitä ja toivottavasti innostavat ihmisiä tarttumaan toimeen. Tarinat on tehty vuorovaikutuksessa kaupunkilaisten kanssa, ja on tärkeää, että tulevaisuutta myös rakennetaan yhdessä askel askeleelta, tarpeiden mukaan, Demos Helsingin vanhempi asiantuntija Kaisa Schmidt-Thomé kertoo.

Tarinat luovat näkymän toivotusta konkreettisesta tulevaisuudesta.

Yksi tarinoista keskittyy yliopistojen näkyvyyden parantamiseen alueella, niiden liittämiseen tiiviimmäksi osaksi Suurtoria ja yliopistojen alueen elävöittämiseen.

– Meidän roolinamme tässä kehittämistyössä on ennen kaikkea tarjota koulutusta ja tuottaa kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävää tutkimusta. Mutta haluamme olla myös alueen toiminnallinen ja moniulotteinen magneetti, ja pyrimme mahdollisuuksien mukaan keskittämään toimintaamme tulevaisuudessa yhä paremmin tälle alueelle, Åbo Akademin vararehtori Mikael Lindfelt sanoo.

Kehittämissuunnitelmassa on esitetty yliopistojen liittämistä jatkumoksi Suurtorin alueelle avaamalla rakennuksia yleisölle ja rakentamalla uusia rakennuksia, mikä on Lindfeltin mielestä haastavaa. Toteuttamiskelpoisempaa olisi hänen mielestään koko alueen liittäminen paremmin kaupalliseen keskustaan uusien kävely- ja pyöräilyväylien avulla.

– Molemmat vaihtoehdot toisivat toteutuessaan alueelle uusia ulottuvuuksia pilaamatta vehreyden ja idyllisyyden katukuvaa, Lindfelt toteaa.

Turun yliopiston johtaja Päivi Mikkolan mielestä kehittämissuunnitelman laadintaprosessi on jo sinällään saanut aikaan uudistumista. 

– Prosessin aikana Tuomiokirkon takana oleva näkymätön lasiseinä on raottunut. Se on ehkä estänyt ihmisiä ja toimintoja tulemasta yliopistojen alueelle. Kehittämissuunnitelman toteuttamisen myötä lasiseinä toivottavasti poistuu kokonaan. Toivotamme tervetulleeksi kampukselle myös uutta koulutuksellista toimintaa, yrityksiä ja palveluja, Mikkola sanoo.

Mikkola kiittelee mukana olleita toimijoita, jota ovat olleet varsin sitoutuneita kehittämistyöhön. Se luo hänen mielestään hyvän pohjan jatkotyöskentelylle, joka sekin tulee olemaan eri toimijoiden yhteinen ponnistus.

Alakampuksen uusi kaupunginosa. Visiokuva: Lundén Architecture Company

Reitit ohjaavat ihmisten kulkemista

Rakennetun ympäristön kehittämissuunnitelmiin vaikuttivat sekä analyysi alueen nykytilasta että kaupunkilaisten näkemykset alueen tulevaisuudesta. Niitä yhdistämällä muotoutuivat alueen rakennetun ympäristön kehittämisen suunnat: ihmisten ja palveluntarjoajien törmäyttäminen, kävely- ja pyöräily-yhteyksien parantaminen, Aurajoen roolin nostaminen kulkuväylänä ja vapaa-ajanviettopaikkana, rakennusperinnön kunnioittaminen sekä ympärivuorokautisen elämän lisääminen asumisrauhasta tinkimättä. Nämä teemat näkyvät konkreettisissa korttelien kehittämisen toimenpide-ehdotuksissa.

– Alueen läpi kulkevien reittien selkeyttäminen ja eheyttäminen nousi yhdeksi tärkeimmäksi alueen elävöittämisen toimenpiteeksi. Reittien varren täydennysrakentaminen ja palvelut ohjaavat ihmisten kulkemista reiteillä, ja samalla reittien varret syttyvät eloon. Esimerkiksi Vähätorin ja Suurtorin yhdistävä uusi Pennisilta ohjaisi ihmisiä kulkemaan Suurtorille. Trappin ja Cajanderin talojen avaaminen palveluille puolestaan houkuttelisi ihmisiä siirtymään sinne. Keskeisellä paikalla oleva Maaherran makasiinin kortteli uudisrakennuksineen ohjaa Yliopistonmäelle, jonne esimerkiksi amfiteatteri ja muu täydennysrakentaminen luovat uutta vetovoimaa, Lundén Architecture Companyn arkkitehti Tuuli Loukola kertoo.

Kehittämissuunnitelmassa on ehdotettu Piispankadun Svante Dahlströmin puistikon muuttamista keskieurooppalaiseksi viihtyisäksi aukioksi. Se houkuttelisi paitsi viettämään siellä aikaa myös siirtymään kohti uutta alakampuksen hybridikorttelia.

– Pohjoisosan uuteen kaupunginosaan on suunniteltu asuinrakennuksia, mutta samalla sinne jätetään riittävästi tilaa yliopiston mahdollisille tulevaisuuden tilatarpeille. Pohjoisosan täydennysrakentaminen luo myös selkeän rajapinnan Helsinginkadulle, Lundén Architecture Companyn arkkitehti Eero Lundén kertoo.

Kehittämistyön sujuvan käynnistymisen kannalta tulisi valita muutamia lyhyen aikavälin, matalan toteutuskynnyksen toimenpiteitä ja keskittyä niiden toteuttamiseen.

Historiallisen keskustan ja yliopistojen alue on laaja, kehittämiskohteita on runsaasti. Mistä kiinteistöjen omistajat lähtisivät liikkeelle?

– Kehittämistyön sujuvan käynnistymisen kannalta tulisi valita muutamia lyhyen aikavälin, matalan toteutuskynnyksen toimenpiteitä ja keskittyä niiden toteuttamiseen. Esimerkkeinä voisin mainita yhteisten toimintatapojen ja yhteistyöfoorumien muodostamisen, kulkureittien selkiyttämisen, opastuksen parantamisen ja vehreiden kaupunkitilojen hyödyntämisen. Onnistuessaan nämä toimivat vetureina muille toimenpiteille ja tuovat alueelle tarvittavaa positiivista imua, Suomen Yliopistokiinteistöjen kampuskehityspäällikkö Nora Hildén sanoo.

– Pidän tärkeänä jokirannan ja alueen yhteyksien parantamista silloilla, kevyen liikenteen väylillä ja muilla tieratkaisuilla. Vanhan Suurtorin ja Rettigin tupakkatehtaan alueen kehittäminen ympärivuotiseen toimintaan on myös kärjessä, samoin Tuomiokirkon ympäristön kehittäminen, Stiftelsen för Åbo Akademin toimitusjohtaja Lasse Svens kertoo.

Svante Dahlströmin puistikon aukio Piispankadulla. Visiokuva: Lundén Architecture Company

Kehittämissuunnitelma luo suuntaviivat tulevaisuuteen

Kehittämissuunnitelmassa on lukuisia toimenpide-ehdotuksia, joista osa vaatii lisätarkastelua, osa voidaan käynnistää välittömästi. Osa kehittämissuunnitelman ajatuksista on tietoisesti niin alustavia, että niiden toteuttamista tulee edeltää vielä perusteellinen selvitystyö ja kaupunkilaisia laajasti osallistava keskustelu. Tarkemmassa selvitystyössä tulee tarkastella toimenpiteiden toteutettavuutta erityisesti sellaisissa kohteissa, jotka vaativat asemakaavamuutosta tai museoviraston vaatimia selvityksiä.

Kevään 2021 aikana jatketaan yhteistyötä Vanhan Suurtorin toimijoiden kanssa. Yhdessä mietitään keinoja, joilla alue saadaan viihtyisämmäksi ja elävämmäksi muulloinkin kuin kesällä, jolloin alueelle houkuttelevat Tuomiokirkon terassi ja erilaiset tapahtumat.

Loppukeväästä järjestetään historiallisen keskustan ja yliopistojen alueella Turun matkailuoppaiden opastamia kävelykierroksia. Alueen opasteiden uudistamistyö käynnistyy myös keväällä, Tuomiokirkkotorin ja Vanhan Suurtorin alueen sähkö-, vesi- ja viemäripisteiden sekä valaistusratkaisujen suunnittelu on jo käynnistynyt. Yliopistonmäkeä ja Kasarmialuetta puolestaan elävöitetään parantamalla luontoarvoja muun muassa perustamalla alueelle perhospuutarhoja, muuttamalla nurmikoita niityiksi tai kedoiksi ja lisäämällä alueelle jalavia.

Kehittämistyö koskee aluetta, joka ulottuu Vanhan Suurtorin lähiympäristöstä aina Helsinginkadulle asti rajoittuen lännessä Aurajokeen ja idässä Hämeenkatuun.