Björn Kullberg on asunut yli 20 vuotta keltaisessa puutalossa, joka on rakennettu alun perin rautatien lennätintuvaksi. Se oli toinen huoltorakennuksista, jotka rakennettiin Linnankadun varteen radan molemmin puolin, kun Turun satamaan tehtiin rautatie vuonna 1876. Kullberg oli työskennellyt satamassa liikennevalvojana muutaman vuoden, kun kuuli työpaikkansa välittömässä läheisyydessä vapaana olevasta varsin ainutlaatuisesta asunnosta.

Keltaisen puutalon olohuoneen seinälle on ripustettu vanha valokuva Olivebank-nimisestä purjealuksesta. Kuvasta erottaa korkealle aluksen mastoon kavunneen hahmon, joka Kullbergin mukaan on hänen isänsä. Meri yhdisti isän ja pojan jo varhain. Kullberg ei erityisemmin suunnitellut uraa merenkulun parissa, mutta meri ja laivat ovat olleet osa hänen elämäänsä niin kauan kuin hän muistaa.

Björn Kullberg olohuoneessaan. Taustaseinällä valokuva Olivebank-aluksesta, ja ikkunasta näkyy Bore-laivan savupiiput.

Kullbergin varhaisimmat muistot Turun satamasta ovat lapsuusvuosilta. Merikapteenin poika pääsi mukaan laivamatkoille pienestä pitäen, ja työskentely merenkulun eri tehtävissä alkoi jo ennen ammattiin valmistumista. Teini-ikäisenä Kullberg oli mukana purkamassa rahtia satamassa joenvarren makasiineihin. Tuohon aikaan satamatoiminta ulottui nykyisen Forum Marinumin tienoille.

Tässä ikkunan alla ne laivat olivat, missä nyt tuo Bore on. Siihen ne sitä tavaraa toivat ja sitten nostettiin sinne makasiiniin mikä on siinä, sinne suoraan ylähyllylle nostettiin tavaraa. Muistan, kun ajoin paperirullia sähkötrukilla siihen aikaan jo.

Eläkepäivinään Kullberg näkee olohuoneensa ikkunasta juuri niille tienoille, johon rahtilaivat aikoinaan saapuivat. Moni asia ympäristössä on muuttunut.

  • Kuvat: Ville Mäkilä, Turun museokeskus
Linnankatu valokuvattu keväällä 1926 yleisön tullessa linnan pihalla pidettävään laulujuhlaan. Linnankatu 76 pilkottaa kuvassa oikealla puiden takana. Kuva: Birger Lundsten, Turun museokeskuksen kokoelmat.

 

Kaupunginosa/Alue: