”Kuuluuko?” Kulttuurisen vanhustyön koulutus käynnistyy lauseella, joka on käynyt kevään ja syksyn etätapaamisissa tutuksi. Koronatilanne on vienyt myös tämän koulutuksen nettiin, ja Teamsiin on kokoontunut viitisentoista Turun kaupungin hyvinvointitoimialan ammattilaista.
Mutta kenelle kulttuuri kuuluu? Jokaisella on oikeus kulttuuriin. Oikeus kulttuuriin sisältyy vahvasti myös Turun kaupungissa asetettuihin kulttuurihyvinvointiin liittyviin tavoitteisiin sekä hyvinvointitoimialan, kaupungin strategiaan perustuviin, osallisuuden palvelulupauksiin:
- Lupaamme palvella asiakkaita niin, että he tulevat nähdyiksi, kuulluiksi ja kohdatuiksi.
- Lupaamme kehittää palveluita asiakkaidemme kanssa tasavertaisina.
- Lupaamme luoda asiakkaidemme kanssa yhdessä palveluita, jotka lisäävät heidän hyvinvointiaan.
Koulutuksista käytännön eväitä osallistavaan kulttuurityöhön
Vanhus- ja vammaispalvelujen hoitohenkilökunnalle, esimiehille ja toiminnanohjaajille suunnattu kulttuurihyvinvoinnin koulutus tukee valmiuksia toteuttaa, suunnitella ja tukea asiakkaiden toiveisiin perustuvaa monimuotoista kulttuuritoimintaa ja kulttuurista aktiivisuutta osana elämää ja palveluita. Asukkaat ja henkilökunta ovat olleet yhdessä mukana suunnittelemassa koulutuksien sisältöä.
Koulutuksen ensimmäisessä osassa keskiössä on kulttuurisen osallisuuden toteutuminen arjessa. Koulutuksessa pohdittiin esimerkiksi, miksi taide on tärkeää ja mitä oikeus kulttuuriin tarkoittaa. Myös kulttuurin hyvinvointivaikutuksiin tutustuttiin. Hoitotyön näkökulmasta esille nousi esimerkiksi tanssi, joka voisi tuoda asukkaille paitsi liikuntaa myös iloa ja onnistumisen kokemuksia. Lisäksi kohtaamiseen ja nähdyksi tulemiseen syvennyttiin taidetehtävien avulla.
Koulutuksen toiseen osaan virittäydytään tekemällä etätehtävä, jossa paneudutaan henkilökunnan oman yksikön kulttuurisuunnitelman sekä asukkaiden henkilökohtaisten kulttuurihyvinvointisuunnitelmien valmisteluun ja kirjaamiseen.
Kouluttajina toimivat Kulttuurikeskus PiiPoon toiminnanjohtaja Pilvi Kuitu sekä yhteisötaiteilija ja taidekasvattaja Piia Kleimola. Koulutuksen ensimmäinen osa järjestettiin loka–marraskuussa 2020 ja toinen osa järjestään tammi–helmikuussa 2021.
Kulttuurista hyvinvointia suunnitelmallisesti
Asukaskohtaisia kulttuurisuunnitelmia osana hoitosuunnitelmaa on Turussa tehty jo vuodesta 2010 saakka. Suunnitelma pohjautuu asukkaan kulttuuriseen henkilöprofiiliin RAI-järjestelmässä ja elämänkaarikyselyyn, jossa asukas kertoo elämänhistoriastaan, tärkeistä mieltymyksistään ja toiveistaan.
Kulttuurisuunnitelmaa tehdessä asukas ja omahoitaja miettivät yhdessä, miten toiveisiin ja mieltymyksiin voitaisiin asumispalveluissa vastata. Kulttuurisuunnitelman toteutuminen kirjataan osana asukkaan hoitosuunnitelmaa potilastietojärjestelmään. Vähintään puolivuosittain arvioidaan, onko suunnitelma toteutunut ja onko kulttuurielämyksistä ollut vaikutusta asukkaan kulttuuriseen hyvinvointiin. Arvioinnissa käytetään apuna RAI-järjestelmästä saatavaa asukkaan RAI-arviointitietoa.
Jatkossa luodaan myös talokohtaiset kulttuurisuunnitelmat, joilla varmistetaan, että asukkaat saavat monipuolista ja eri vuodenaikoihin suunnattuja kulttuurisia elämyksiä, toimintaa ja kokemuksia. Talokohtaisissa suunnitelmissa huomioidaan asukaspalaute ja RAI-arviointien anti.