Korona vei Turun yliopiston kuoron keväällä kotiruutujen taakse ja syksyllä turvavälien päähän. Lauluharrastuksen lisäksi vahva yhteisö tuo tukea ja turvaa poikkeukselliseen aikaan.

Turun yliopiston kuoro on noin 50 laulajan opiskelijasekakuoro. Mistä harrastuksessa on kysymys, kuoron hallituksen puheenjohtaja Tiia Kääriäinen?

Teemme laadukasta kuoromusiikkia positiivisella asenteella ja yhteisön energialla. Kuoroyhteisöllä on monen elämässä todella suuri merkitys, itse puhun usein kuorosta toisena perheenä.

Koronakevät keskeytti kaikkien kuorojen toiminnan Suomessa. Miten tilanne ratkaistiin Turun yliopiston kuorossa, taiteellinen johtaja Elisa Huovinen?

Vierailevan johtajan Julia Laineman piti vetää keväällä kuoron kanssa kevyen musiikin konserttiprojekti. Kun kokoontumiskiellot tulivat, Lainema tarjoutui pitämään viikoittaiset treenit etänä Zoomissa, mikä oli tosi hieno juttu. Hän opetti laulajille muun muassa lauluimprovisaatiota.

Teknologia ei vielä taivu kuorolaulantaan etänä. Mitä zoom-keväästä jäi käteen?

Huovinen: kuoron on tarkoitus tarjota laulajille viikoittain korkealaatuinen musiikkiharrastus, jolla on määränpää. Tämä jatkui etänäkin viikosta toiseen. Etäperiodin päätteeksi kuoro teki virtuaalikuorovideon Vappulaulusta. Oli tärkeää, että myös luotiin jotain yhdessä.

Tänä syksynä kuoro on palannut harjoittelemaan yhdessä. Millaista se on ollut?

Kääriäinen: kuorolaulu on toisten ääniin sulautumista, mikä ei ole etänä mahdollista. On ollut helpottavaa kuulla taas muidenkin äänet ja aivan ihanaa nähdä ihmisiä. Tuntuu, että yhteisö on herännyt taas eloon.

Mitä kuoroharjoituksissa pitää huomioida korona-aikana?

Huovinen: vaihdoimme isompaan tilaan, jotta laulajat voivat pitää 1,5–2 metrin turvavälit. Käytämme käsidesiä ja pidämme puolen tunnin tauon, jotta tila tuulettuu välissä kunnolla. Tauolla on maskisuositus. Teemme turvallisuuden eteen kaiken minkä voimme, mutta täysin riskittömiksi kokoontumisia ei saa.

Kääriäinen: Seuraamme aktiivisesti koronatilannetta ja -rajoituksia, ja niiden mukaan mennään. Kuuntelemme paitsi Suomen hallitusta, myös yliopistoa ja ylioppilaskuntaa, jonka alajärjestö olemme.

Mitä kuoro harjoittelee, kun konserttien toteutuminen on epävarmaa?

Huovinen: Toiminnalla on hyvä olla aina määränpää. Pyrimme äänittämään keväällä kuoron kantaesittämiä kappaleita, ja niitä on nyt aikaa treenata enemmän.

Mikä on kuoroyhteisön merkitys jäsenilleen tällaisena poikkeuksellisena aikana?

Kääriäinen: kuoro on henkinen tuki tilanteessa kuin tilanteessa. Tämä on ollut monelle pelottavaa, hämmentävää ja yksinäistäkin aikaa, ja kokemuksia on päässyt jakamaan muiden kanssa myös kuoron somekanavilla.

Koronatilanne vetää usein mielen matalaksi. Mistä te ammennatte toivoa?

Kääriäinen: yhteisön pysyvyydestä ja siitä, että tätä tehdään yhdessä. Koronatilanne ei voi kestää ikuisesti, ja aina löytyy joku ratkaisu, jolla musiikki pidetään meidän elämissämme.

Huovinen: laulu on jatkunut historian saatossa mustasta surmasta tai muista vaikeista ajoista huolimatta, niin tulee käymään nytkin. Se on minusta lohdullinen ajatus.

 

Teksti: Heidi Pelander, kuvat ja video: Simo Ahtee

Tämä juttu ja siihen liittyvä video ovat osa Valoa Turkuun -sarjaa, joka kertoo toiveikkaita ja tulevaisuuteen uskovia tarinoita poikkeuksellisena aikana. Sarja on osa Turun kaupungin Healthy Boost -hanketta, jonka tavoite on kehittää hallintorajat ylittävää yhteistyötä ja uudistaa kaupungin hyvinvointiviestintää. Hankkeen rahoittaa EU:n aluekehitysrahasto.

 

 

Asiasanat: