Kaupunkien keskustat ovat kaupallisesta näkökulmasta murroksessa: Palvelujen ja elämysten kysyntä vahvistuu ja vastaavasti tavarakaupan rooli pienenee. Verkkokauppa houkuttelee asiakkaita samoin kuin kaupungin laitamille nousevat kauppakeskukset.
– Tämä trendi on havaittavissa kaikissa isoissa kaupungeissa. Meillä on käytettävissämme paljon dataa siitä, miten Turussa keskustan ulkopuolella sijaitsevat kauppakeskukset ovat kehittyneet ja missä ihmiset liikkuvat. Jos trendi jatkuu tällaisena, se tuo todellisia haasteita esimerkiksi keskustan pienyrittäjille, sanoo Turun Ydinkeskustayhdistys ry:n toiminnanjohtaja Heli Järvelä.
Juuri valmistunut kaupallisen keskustan konsepti antaa suuntaviivat keskustan elinvoiman vahvistamiselle ja selkeyttää eri toimijoiden roolit.
– Turun keskusta on isossa murroksessa myös fyysisesti. Kun mittavat hankkeet valmistuvat, haluamme, että se tilaisuus tulee hyödynnettyä mahdollisimman hyvin ja saamme aikaan vetovoimaisen keskustan. Emme halua optimoida yhtä asiaa kerrallaan, vaan kehittää keskustaa kokonaisuutena, ja juuri siihen konsepti osaltaan vastaa, lisää hankejohtaja Riitta Birkstedt Turun kaupungilta.
Emme halua optimoida yhtä asiaa kerrallaan, vaan kehittää keskustaa kokonaisuutena.
Riitta Birkstedt
Kaupallisen keskustan konsepti tilattiin ulkopuoliselta kumppanilta keskustan yrittäjiä edustavan Turun Ydinkeskustayhdistyksen, 16 kiinteistönomistajan ja Turun kaupungin yhteisellä päätöksellä. Samat toimijat osallistuivat aktiivisesti konseptin työstämiseen. Työn pohjana on muun muassa kaupungin tilaama keskustan nykytila-analyysi sekä lukuisia Turun kauppakorkeakoulun tekemiä selvityksiä.
– Taustatyötä varten kartoitettiin kaupunkilaisten ja yrittäjien tarpeita eri menetelmin. Työhön kuului myös työpajoja, joten konseptissa on huomioitu sekä keskustan toimijat että kaupunkilaiset, kertoo Birkstedt.
Keskustan vahvuudet ja heikkoudet
Nykytila-analyysin mukaan Turun ydinkeskustan kaupallinen tarjonta on monipuolisuudeltaan ylivoimainen verrattuna keskustan ulkopuolisiin kauppakeskuksiin.
Keskustan vahvuuksiksi on tunnistettu etenkin kulttuuri-, taide- ja tapahtumatilat, kohtaamispaikat, viihdepalvelut sekä kahvilat, ravintolat ja baarit. Kauppatoria ympäröivissä kortteleissa liiketiloja on yhteensä noin 106 000 neliötä, ja niistä kahvilat ja ravintolat kattavat noin viidenneksen.
Yhdeksi keskustan heikkoudeksi on tunnistettu lapsiperheiden ja autoilevien asioinnin haastavuus.
Konseptissa on määritelty, että ydinkeskustan elinvoiman lisääminen vaatii esimerkiksi kaupallisen tarjonnan ja palvelujen kehittämistä sekä hyvää saavutettavuutta kaikilla kulkuneuvoilla. Kulkutavasta riippumatta kaikki keskustassa asioivat ovat loppumatkasta kävelijöitä, ja siksi keskustan saavutettavuuteen ja viihtyisyyteen nimenomaan kävelijän näkökulmasta on kiinnitettävä erityistä huomiota.
Tavoitteet ohjaavat toimenpiteitä
Kaupallisen keskustan kehittämiselle on konseptissa asetettu kolme tavoitetta: Keskustasta halutaan rakentaa seudun monipuolisin ja vetovoimaisin erikoiskaupan ja palvelujen tarjoaja. Toiseksi kauppatorista muodostetaan kaupungin sydän ja vahvistetaan ydinkeskustan katujen aktiivisuutta ja houkuttelevuutta jokirantaan saakka. Kolmantena painopisteenä on keskustan ympärivuotinen tapahtumatarjonta.
Meidän on puhallettava yhteen hiileen, jotta pystymme säilyttämän keskustan elinvoiman ja vahvistamaan sitä.
Heli Järvelä
Nyt työ jatkuu eri toimijoiden roolien selkiyttämisellä ja vastuiden jakamisella sekä toimenpidesuunnitelman laatimisella. Tavoitteena on, että jatkossa eri toimijoiden hankkeet eivät jää irrallisiksi tempauksiksi vaan kiinnittyvät yhteisiin tavoitteisiin.
Konseptin ytimessä on tiivis verkosto kaupungin, yrittäjien ja kiinteistönomistajien välillä. Uudenlainen yhteistyön toimintamalli pyritään saamaan valmiiksi syksyn aikana.
– Meidän on puhallettava yhteen hiileen, jotta pystymme säilyttämän keskustan elinvoiman ja vahvistamaan sitä. Nyt meillä on mahdollisuus saada kaikki joukot työskentelemään yhteisten tavoitteiden eteen. Tässä on kyse koko keskustan houkuttelevuudesta, sanoo Järvelä.
– Elävä keskusta on todella kaikkien etu. Se palvelee kaupunkilaisia ja täällä vierailevia – keskustaan tullaan tapaamaan tuttuja ja viihtymään. Me haluamme, että keskusta vetää puoleensa sekä turkulaisia, turisteja että yrityksiä. Siksi on tärkeää tarkastella keskustan kehittämistä myös sisältöjen kautta ja hahmottaa isot yhteiset tavoitteet, sanoo Birkstedt.
Teksti: Anna Korpi-Kyyny Kuvitus: Tiina Valve
Juttu on julkaistu 17.9.2020 ilmestyneessä Uusi Turku -lehdessä.
Lue koko Uusi Turku -lehti selailtavana näköisversiona tai erillisartikkeleina Issuu-palvelussa
Muita Uusi Turku -lehden juttuja verkkoartikkeleina kaupungin sivuilla: