Ensimmäiset psykiatriset sairaanhoitajat aloittivat työnsä Turun kouluissa vuoden 2019 keväällä. Isona tavoitteena on ehkäistä nuorten syrjäytyminen auttamalla heitä tutussa kouluympäristössä jo ennen kuin ongelmat kasaantuvat suuriksi. Psykiatristen sairaanhoitajien kaksivuotinen sopimus kouluissa on saamassa jatkoa kahdelle seuraavalle vuodelle.

Koulujen psykiatriset sairaanhoitajat

Kenelle?

13–20-vuotiaille nuorille yläkouluissa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa

Miten?

Vastaanotolle pääsee koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajan tai lääkärin kautta.

Miksi?

Matalan kynnyksen varhainen psykiatrinen tuki. Nuorilla on ollut psykiatristen sairaanhoitajien työn myötä aiempaa paremmat mahdollisuudet saada nopeasti apua psyykkisiin oireisiin. Turussa malliin päädyttiin nuorten erikoissairaanhoidon lähetemäärän voimakkaan kasvun seurauksena.

10 sairaanhoitajan työpanos suunnattiin varhaisen vaiheen psykiatriseen hoitoon yläkouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa, ei korvaamaan oppilashuollon työtä. Toiminta on järjestetty Turun kaupungin ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin välisellä sopimuksella vuoden 2019 alusta tämän vuoden loppuun.

Psykiatristen sairaanhoitajien työ kouluissa jatkuu myös vuosina 2021–2022.

Koulujen oppilashuollon palvelut

  • Perusopetuksen kouluissa oppilashuollon palveluihin kuuluvat kouluterveydenhuolto, koulukuraattori- ja koulu- sekä opintopsykologipalvelut.

Lisätiedot:

Yhteiskunta on hektinen ja perheiltä vaaditaan yhä enemmän. Haasteita nuoren elämään tuovat masentuneisuus, ahdistuneisuus, unettomuus ja sosiaalisten tilanteiden jännittäminen. Myös murrosikä voi aiheuttaa ongelmia perhesuhteisiin, jotka vaikuttavat nuoreen.

- Ammattitaitoani on se, että löydän nuorelle oikean avun, tarjoaa sen sitten koulupsykologi, kuraattori, psykiatrinen sairaanhoitaja tai joku muu taho, Normaalikoulun kouluterveydenhoitaja Susan Suomi kertoo.

- Apu kohdennetaan aina tarpeen mukaan. Nuoria tavataan perusvastaanottojen ohella kävelyllä tai kahvilassa. Olemme tehneet yhdessä kouluterveydenhoitajan kanssa myös kotikäyntejä, Normaalikoulun psykiatrisena sairaanhoitajana viime kesäkuusta toiminut Leija Santala jatkaa.

Psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotolle ohjaudutaan kouluterveydenhoitajan tai -lääkärin lähetteellä. Vastaanotolle pääsee nopeasti, parissa viikossa, välillä muutamassa päivässäkin lähetteestä.

Osa saa avun muutaman käyntikerran jälkeen – toiset tarvitsevat 10 kertaa lukuvuoden aikana ja joissain tapauksissa myös jatkolähetteen psykiatriseen erikoissairaanhoitoon.

Leija arvioi, että 40 oppilaasta alle 10 ohjautuu eteenpäin psykiatriseen erikoissairaanhoitoon.

Turun ammatti-instituutin psykiatrisena sairaanhoitajana viime elokuusta lähtien toiminut Sini Nevantaus on pystynyt auttamaan suurinta osaa oppilaista niin ettei lähetettä jatkohoitoon ole tarvittu. Korona keskeytti laajan tutkimuksen psykiatristen sairaanhoitajien työn vaikuttavuudesta. Sitä jatketaan syksyllä.

Jos nuori tarvitsee lisätukea, koululääkäri voi tehdä lähetteen psykiatriseen erikoissairaanhoitoon, Jonotusaikanakaan nuorta ei jätetä yksin.

- Olemme myös olleet nuoren mukana ensimmäisellä poliklinikkakäynnillä, Santala ja Nevantaus toteavat.

Leija Santala (vas.) ja Susan Suomi Turun normaalikoulussa

Psykiatrisille sairaanhoitajan palveluille koulu luonteva paikka

Oppilashuollossa tunnetaan oppilaat ja perheet 1. luokasta lähtien. Vanhemmilla on vahva luotto kouluun ja he ovat myös olleet tyytyväisiä, että psykiatrisen sairaanhoitajan palvelu on tarjolla koulussa. Normaalikoulun monikulttuurisessa ympäristössä tämä korostuu. Leija Santala pitääkin vastaanottoja myös englanninkielellä.

Sini Nevantaus

Ammatti-instituutissa kokemus on ollut samanlainen.

- Nuori kokee tilanteen eheyttävänä, kun hänet kohdataan rauhassa hänen omassa ympäristössään, Sini Nevantaus kuvaa.

Nuori kokee tilanteen eheyttävänä, kun hänet kohdataan rauhassa hänen omassa ympäristössään.

Susan ja Leija kertovat esimerkin syömishäiriöisestä nuoresta. Susan työskenteli perheen ja Leija nuoren kanssa, kaikki samalla yhteistyötä tehden. Lähetettä syömishäiriöpolille ei tarvittu.

- Seurasimme tilannetta tarkasti. Ratkaisevaa oli, että pystyimme puuttumaan ongelmiin ajoissa, Leija toteaa. 

On nuoren etu, jos hän ohjautuu heti oikeaan paikkaan jo arviota tehtäessä. Arviot tehdään aina yhteistyössä toisia ammattilaisia konsultoiden. Ammatti-instituutissa koulupsykologi Katariina Ensomaa ja Sini Nevantaus keskustelevat yksittäisten opiskelijoiden kohdalla, kumpi heistä tarjoaa nuorelle oikeanlaisen avun.

- Olemme monena päivänä viikossa täällä yhtä aikaa, joten yhteistyö sujuu luontevasti.  Toimimme opiskelijan parhaaksi emmekä tarpeettomasti siirtele opiskelijoita vastaanotolta toiselle, Ensomaa lisää.

Perheet otetaan toisen asteen ammatti-instituutissa mukaan, jos nuori sitä haluaa. Vanhemmille voidaan antaa myös vinkkejä, joilla nuorta voi tukea kotona. Lisäksi lastensuojelulaki velvoittaa joissain tapauksissa ottamaan vanhemmat mukaan.

Vaikka psykiatristen sairaanhoitajien palvelu on kouluille tärkeä lisä oppilashuollon palvelujen rinnalle, Katariina Ensomaa toivoo, että lakisääteisten palveluiden resursseja (mm. koulu- ja opintopsykologit) lisättäisiin.

Joillekin sana ”psykiatrinen” voi luoda ennakkoluuloja.

- Toisinaan nuorille pitää selittää, mitä teen ja miksi vastaanotolle kannattaa tulla.  Kun nuori ymmärtää, että olen koulussa lähikeskusteluapuna ihmiseltä ihmiselle, ennakkoluulot karisevat. Jotkut ovat kantaneet huolta siitä, onko vastaanotolla käynnillä merkitystä tulevaisuuden ammatinvalinnoissa, Sini Nevantaus jatkaa.

Toisinaan nuorille pitää selittää, mitä teen ja miksi vastaanotolle kannattaa tulla.  Kun nuori ymmärtää, että olen koulussa lähikeskusteluapuna ihmiseltä ihmiselle, ennakkoluulot karisevat.

Leija on samoilla linjoilla.

- Nuori voi kysyä, mitä ”psykiatrinen” tarkoittaa hänen kohdallaan. Kerron, että sairaanhoitaja tarjoaa uudenlaisen juttelumahdollisuuden koulussa.

 

 

Itsestään selväksi osaksi arkea erikseen mainitsematta

Toiminta on vielä alkuvaiheessaan, mutta Sini ja Leija toivovat, että psykiatristen sairaanhoitajien rooli tulisi itsestään selväksi osaksi koulujen arkea, ilman erillistä mainintaa. Myös lainsäädäntö laahaa asiassa perässä.

Psykiatristen sairaanhoitajien rooli tulisi olla itsestään selväksi osa koulujen arkea, ilman erillistä mainintaa.

Lisäksi he pohtivat, voisivatko psykiatriset sairaanhoitajat auttaa oppilaita jo varhaisemmassa vaiheessa. Näin ongelmiinkin päästäisiin kiinni vielä paremmin ja kynnys avunpyytämiseen madaltuisi entisestään. Nyt kohderyhmänä ovat nuoret 7. luokasta lähtien.

On myös pohdittu, voisiko yksi sairaanhoitaja kiertää kaikissa kouluissa, joissa apua tarvitaan enemmän.

Sini suunnittelee nykyisen yksilötyön rinnalle tulevaisuudessa myös ryhmiä. 

On kuitenkin varmaa, että kouluissa työ nuorten hyvinvoinnin parantamiseksi jatkuu.
 

Artikkeli on julkaistu lyhyempänä versiona Turkupostissa 3/2020.