Turun kaupunki, Turun yliopisto, Åbo Akademi ja Länsi-Suomen yleishyödyllinen asuntosäätiö ovat myöntäneet yhteensä 600 000 euroa Turun kaupunkitutkimusohjelman mukaiseen tutkimustyöhön.

Tutkimusrahoituksesta järjestettiin syksyllä 2019 avoin kilpailu, jonka hakijoiksi rajattiin Turun yliopiston tai Åbo Akademin vetämät tutkimusryhmät, joihin saattoi kuulua tutkijoita myös muista yliopistoista tai tutkimuslaitoksista. Hakemuksia saapui 24 kappaletta. Arviointiraatiin kuului kaikkien rahoittajien edustajia.

Rahoitus myönnettiin viidelle kaksivuotiselle tutkimushankkeelle seuraavin rahoitusosuuksin:

  1. Professori Jussi S. Jauhiainen ja työryhmä: Luontosuhde maahanmuuttajien hyvinvoinnin tekijänä fyysisessä ja digitaalisessa ympäristössä (Turun yliopisto, maantieteen ja geologian laitos, yhteistyössä Lounais-Suomen Mielenterveysseura ja Jönköping Universitet, terveyden ja hyvinvoinnin laitos), 150 000 €.
  2. Professori Hannu Ruonavaara ja työryhmä: Ikääntyvän kaupunkilaisen naapuriverkostot – yksinäisyyden torjuntaa ja vastavuoroista tukea? (Turun yliopisto, sosiaalitieteiden laitos, yhteistyössä Itä-Suomen yliopisto, yhteiskuntatieteiden laitos sekä sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos), 150 000 €.
  3. Professori Visa Immonen ja työryhmä: Turun vanhankaupungin kulttuuriperintö unelmina, taistelutantereena ja urbaaniympäristönä (Turun yliopisto, arkeologian ja Suomen historian laitos, yhteistyössä kulttuuriperinnön tutkimus, kulttuurihistoria, tulevaisuuden tutkimus (Turun yliopisto ja Helsingin yliopisto), 125 000 €.
  4. Professori Kirsi Vainio-Korhonen ja työryhmä: Köyhyyden ja osattomuuden kertomattomat kokemukset Turussa 1800-luvulta nykypäivään (Turun yliopisto, arkeologian ja Suomen historian laitos, yhteistyössä sosiaalitieteiden laitos), 125 000 €.
  5. Professori Kimmo Grönlund ja työryhmä: Turku keskustelee, Åbo samtalar – Participatory Urban Development (Åbo Akademi, Institutet för samhällsforskning, yhteistyössä Tampereen yliopisto, valtio-oppi ja liikennejärjestelmien tutkimus), 50 000 €.

Luonnossa liikkuminen ja luontosuhde voimavarana

Professori Jauhiaisen hanke tarkastelee maahanmuuttajien luontosuhdetta ja pohtii, miten luonnossa liikkumista ja ymmärrystä sen hyvinvointivaikutuksesta voidaan edistää digitaalisilla palveluilla. Hanke keskittyy paikallisesti Turun lähiöihin.

– Tutkimus avaa uuden näkökulman kansainvälistyvän väestömme osallisuuteen ja hyvinvointiin. Luonnossa liikkuminen on suomalaisille lähes itsestään selvä voimavara. Silti yhä useammalla kaupunkilaisella ei välttämättä ole samanlaista kulttuurista suhdetta luontoon, huomauttaa Turun kaupungin tutkimusjohtaja Sampo Ruoppila.

Naapuriverkostot hyvinvoinnin lisääjinä

Professori Ruonavaaran hankkeessa kartoitetaan naapurustojen sosiaalisiin verkostoihin ja sukupolvien väliseen vuorovaikutukseen perustuvia hyvinvointihyötyjä. Aihe on ajankohtainen, sillä yksinäisyyden, sosiaalisen eristymisen ja osattomuuden tunteet ovat yleisiä ikäihmisten keskuudessa.

– Hoivan ja tuen tarve kasvaa kuten myös toimintakykyisten elinvuosien määrä. Turun kaupunki odottaa hankkeelta näkemystä, miten ikääntyvät voitaisiin nähdä paitsi avun saajina myös sen antajina, kertoo Ruoppila.

– Odotettavissa on uutta tietoa ja suosituksia siitä, miten rakennettu ympäristö ja asumisen palvelut voisivat parantaa kaupunkilaisten keskinäistä, hyvinvointia tukevaa toimintaa uusilla tai peruskorjausvaiheeseen tulevilla kerrostaloalueilla, täydentää hankkeen rahoittavan Länsi-Suomen yleishyödyllisen asuntosäätiön asiamies Rauno Saari.

Vanhan kaupungin arvokas kulttuuriperintö

Professori Immosen hanke analysoi, miten turkulaisen urbaanin menneisyyden jäljet ovat muuntuneet kulttuuriperinnöksi erityisesti Vanhan Suurtorin ympäristöön levittäytyvässä Turun ”vanhassa kaupungissa”. Hanke auttaa ymmärtämään kulttuuriperinnön suhdetta yhteiskunnallisen muutokseen, mitä kulttuuriperintö tarkoittaa vetovoimatekijänä ja kulttuuriperintöä koskevia näkemysristiriitoja.

– Vanhan kaupungin tarkasteleminen kulttuuriympäristökäsitteen kautta avaa odotettavasti hedelmällisen uuden näkökulman monipuolisesti kerrostuneen ja merkityksiltään moninaisen alueen kehittämiseen, kommentoi Ruoppila.

Turkulaisten kokemukset köyhyydestä eri aikoina

Vainio-Korhosen hankkeessa tutkitaan turkulaista vähävaraisuutta kahden taloudellisesti vaikean ajanjakson, vuoden 1827 Turun palon sekä 1990-luvun ja sitä seuranneen 2000-luvun laman, jälkeisinä aikoina ja laveammin osattomuuden kokemuksia Turussa 1800-luvulta nykypäivään.

– Edellytimme hankerahoituskilpailussa hankkeiden poikkitieteellisyyttä ja tämä oli rohkein avaus. Historiantutkijat ja sosiaalitieteilijät yhdistävät tässä hankkeessa voimansa poikkeuksellisella tavalla pitkän aikavälin tutkimukseen, kertoo Ruoppila.

Kansalaisraati tukee kaupunkilaisten osallisuutta

Grönlundin hankkeessa järjestetään Turun keskustan liikennejärjestelmäsuunnitelman kansalaisraati ja tutkitaan sitä eri menetelmillä kaupunkilaisten osallisuutta tukevana demokraattisena innovaationa.

– Hanke jatkaa osallisuuden kehittämisen yliopistoyhteistyötä Turussa ja tarjoaa erinomaisen kanavan punnittujen kansalaismielipiteiden ja niiden perustelujen erittelyyn vastakkaisia argumentteja herättävässä asiassa, sanoo Ruoppila.

Kaupunkitutkimusohjelma edistää kaupunkikehittämisen yhteistyötä

Turun kaupunkitutkimusohjelma on Turun kaupungin, Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteinen tutkimusohjelma. Vuodesta 2009 lähtien toimineen ohjelman tavoite on tuottaa kaupungille uutta tutkimustietoa päätöksenteon tueksi, ja lisätä yliopistoissa tehtävän kaupunkitutkimuksen sekä kaupungin johdon ja hallinnon välistä vuorovaikutusta.

Kaupunkitutkimusohjelman tutkimus kohdistuu Turun strategian teemojen puitteissa yhteiskunnalliseen ja tilalliseen muutokseen kaupungeissa ja kaupungin mahdollisuuksiin vaikuttaa tähän muutokseen yksin tai yhdessä muiden toimijoiden kanssa.