Tänään 3.12. vietetään kansainvälistä vammaisten päivää. Turun museokeskus ottaa osaa juhlapäivään nostamalla kokoelmistaan ja sisällöistään esiin esimerkkejä vammaisuuden huomioimisesta eri museoissa.

Esteettömyystiedot:

Apteekkimuseosta ja Qwenselin talosta, Turun biologisesta museosta sekä Kuralan kylämäestä on kustakin tehty sosiaalinen kuvatarina ja aistit huomioiva kuvatarina. Ne löytyvät verkkosivuilta museoiden esteettömyystietojen yhteydestä.

Luostarinmäki: keinutuoli

Luostarinmäen merimiehen talon peräkamarissa on taidokkaasti veistetty keinutuoli. Muuten mustan tuolin hartialauta on koristeltu kultaan vivahtavilla korkokuvilla, joiden aiheet ovat Raamatun kertomuksista: Mooses ja laintaulut, kuningas Daavid kukistaa leijonan sekä Abraham uhraamassa Isakin. Perimätiedon mukaan tuolin on valmistanut vuonna 1831 Mietoisissa syntynyt yksikätinen puuseppä Petter Grönholm. Kirkonkirjojen mukaan Petter mainitaan syntymästä saakka keskeneräiseksi (ofärdig), myöhemmin rikkonaiseksi (bräcklig) ja 1860-luvulla selkeästi yksikätiseksi (enhändt). Petterin tapauksessa taiteellinen lahjakkuus ja luovuus voittivat fyysisen vamman aiheuttamat hankaluudet ja lopputuloksena on korkealaatuinen käsityötaidon näyte.

Petter Grönholmin 1831 veistämän keinutuolin hartialauta. Kuva: TMK.

Apteekkimuseo & Qwenselin talo: viittomakieliset opastukset

Apteekkimuseo ja Qwenselin talo avattiin uudistettuna kesällä 2018. Keskeistä uudistuksessa oli museon avaaminen mahdollisimman esteettömänä huomioiden erilaiset kävijäryhmät ja heidän tarpeensa. Esimerkkinä upean Signmark Productions -yrityksen kanssa yhteistyössä tehty viittomakielinen opastus. Ja kyllä, hän on se sama Signmark, joka teki unelmastaan totta ja tuli tunnetuksi ensimmäisenä kuurona artistina maailmassa. Tutustu viittomakieliseen opastukseen

Kuralan kylämäki: isännän kainalosauva

Vähä-Rasin talon vintiltä on löytynyt kainalosauva, joka lienee kuulunut talon isännälle Martti Rasille. Hän oli kylän talollisista ainoa, joka joutui talvisodassa rintamalle. Sotareissulla hän palellutti pahoin jalkansa, ja ne vaivasivat häntä koko loppuelämän. Kuralan Kylämäen opetuskokoelmaan kuuluu myös muutama kävelykeppi. Katso kuva.

Kuralan opetuskokoelman esineet ovat kosketeltavissa, mikä antaa mahdollisuuden tehdä aikamatkaa museomme edustamaan 1940- ja -50-lukuun myös tuntoaistin kautta. Museorakennuksista Iso-Kohmoon pääsee sisälle pyörätuolilla, kunhan tarvittava luiska on nostettuna rappujen eteen - tätä voi pyytää henkilökunnalta, vaikkapa jo etukäteen vierailua suunniteltaessa! Ajatuksena on, että tämä kulttuuriympäristö kokoelmineen, maisemineen ja tuoksuineen voisi ilahduttaa mahdollisimman monenlaisia kävijöitä.

Turun biologinen museo: esteetön sisäänkäynti

Biologisessa museossa parannettiin saavutettavuutta vuosina 2018-2019 viimeisimmän remontin yhteydessä rakentamalla esteetön sisäänkäynti museokauppaan, ja inva-wc. Uudistuksella haluttiin tarjota kaikille yhtäläiset mahdollisuudet saavuttaa biologisen museon palvelut.

Turun linna: käsiproteesi

Turun museokeskuksen esinekokoelmasta löytyy rautakäsi eli raudasta valmistettu mekaaninen käsiproteesi, joka on korvannut menetetyn käden. Käsiosassa on koukussa olevat sormet, joita voidaan liikuttaa sisäpuolisen mekanismin avulla. Kyynärvarsiosa on todennäköisesti kiinnitetty paikalleen nahkahihnoilla, soljet ovat jäljellä. Käsiosan koristeaiheiden perusteella proteesi on ajoitettu 1600-luvun alkuun. Kuvia proteesikädestä Finna-hakupalvelussa

WAM: Wäinö Aaltosen kuurous

Kuvanveistäjä Wäinö Aaltonen oli kuuro. Hänen kuulonsa oli alkanut huonontua jo pikkupoikana, ja aikuisena hän käytti kommunikoinnin tukena mm. keskustelulappuja, joita on tallennettu myös museon arkistoon. Lehdistö käytti aikanaan Aaltosesta nimitystä "kiven Beethoven" viitaten kuuroon säveltäjämestariin.

Museot kuuluvat kaikille

Kansainvälisen vammaisten päivän tarkoituksena on kiinnittää huomiota vammaisten oikeuksiin, hyvinvointiin ja ihmisarvoiseen elämään.

Vammaisuus näkyy ja kuuluu monella tavalla Turun museokeskuksessa ja sen palveluissa. Yhdenvertaisuus sekä tiedollinen ja fyysinen saavutettavuus ovat lähtökohtia museoiden yleisöpalveluissa. Vammaisuus tulee näkyväksi myös kokoelmissa ja näyttelyissä.

Museot pohtivat yhä enemmän keiden ääni niiden näyttelyissä ja kokoelmissa näkyy ja kuuluu. Kenen historia katsotaan museoon kuuluvaksi ja mikä jää näkymättömäksi. Museot kuuluvat kaikille. Ne ovat yhdenvertaisia ja turvallisia paikkoja oppia. Museoissa saa löytää itsensä yhä uudelleen tässä ajassa ja paikassa, huolimatta taustasta, sukupuolesta, uskonnosta, sukupuolisesta suuntautumisesta tai vammaisuudesta.