Turun kaupunkitutkimusohjelma on Turun kaupungin ja yliopistojen yhteinen tutkimusohjelma, jossa tehdään kaupunkikehitystä koskevaa monitieteistä akateemista tutkimusta. Ohjelman tavoitteena on edistää kaupunkitutkimusta, tarjota työkaluja kaupungin päätöksentekoon ja kehittää yliopistojen ja kaupungin välistä tiedonvaihtoa. Yhteinen tutkimusohjelma on kansainvälisesti uraauurtava yhteistyömalli.
Kaupunkitutkimusohjelma tukee tiedon luomiselle ja hyödyntämiselle suotuisan ympäristön rakentumista, siis vahvistaa tiedolla johtamista Turun kaupungissa.
Ohjelman koetaan kehittämineen Turun päätöksenteon strategisuutta sekä vahvistaneen yhteistyötä ja vuorovaikutusta kaupungin ja yliopistojen välillä jopa huomattavasti.
Ohjelman puitteissa on rahoitettu kymmeniä kaupunkikehitystä koskevia monitieteisiä akateemisia tutkimushankkeita ja luotu malleja tutkijoiden ja kaupungin toimijoiden vuorovaikutukselle.
Ohjelma vaikuttaa vahvistamalla ilmiötason ajattelua. Tiivis tutkimusyhteys pakottaa käytännön toimijoita ajattelemaan strategisesti. Tutkimusten temaattinen yhteys kaupungin strategiaan tekee niistä kiinnostavia käytännön näkökulmasta.
Kokemus tuesta päätöksenteolle kuitenkin vaihtelee sen mukaan, miten kaupunkitutkimusohjelman sisältöjen koetaan vastaavan eri toimialojen tiedon tarpeeseen ja orientaatioon.
- Osa toimialoista kokee kaupunkitutkimusohjelman elintärkeänä resurssina tietoon perustuvalle valmistelulle ja päätöksenteolle, kun taas toisaalla samankaltaista kohtalonyhteyttä ei ohjelman ja oman toimialan välillä koeta, kertoo arvioinnin tekijä, Kuntaliiton tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT Jenni Airaksinen.
Kokemus yhteistyön ja vuorovaikutuksen paranemisesta kaupungin ja yliopistojen välillä lasketaan kaupunkitutkimusohjelman tärkeimmäksi ansioksi, vaikka kaupungin ja yliopistojen välillä on muitakin yhteistyöfoorumeita.
Turun kaupunkitutkimusohjelma on onnistunut rakentamaan pysyvän sillan kaupungista yliopistoihin. Sillan rakennuselementteinä ovat olleet yhteinen tutkimusjohtaja, jatkuva vuoropuhelu ohjelma- ja hanketasolla sekä tutkimushankkeille määritellyt yhteistyöprosessit.
- Turun mallin erityisyys on yhteinen tutkimusjohtaja, joka toimii pysyvänä saranana tiedemaailman ja kaupungin käytännön kehittämistyön välillä. Tutkimusjohtaja toimii tulkkina, viestinviejänä ja yhteisten tavoitteiden ja tekemisten määrittäjänä kahden organisaation välisellä rajapinnalla, selventää Airaksinen.
Suurimmat kehittämistarpeet arviointi löysi viestinnästä. Airaksinen katsoi, että kaupunkitutkimusohjelman ympärille on rakentunut pienehkö ydin, joka oivaltaa hyvin, mistä kaupunkitutkimusohjelmassa on kyse ja millaista hyötyä siitä on kaupungille ja yliopistoille. Viestiä pitäisi nyt saada leviämään sekä laveammin että syvemmälle kaupungin organisaatioon ja laajemmalle joukolle myös yliopistokentässä ja kaupunkien verkostoissa.
Osa ehdotuksista kohdistui tiedeviestintään ja tieteen popularisointiin: miten kertoa tuloksista niin, että ne tulevat hyödynnettyä laajemmin. Ohjelma on tarttunut ehdotuksiin mm. viestimällä syksystä lähtien myös Kaupungin ääniä -podcastein.
Kaupunkitutkimusohjelma on kahden ohjelmakauden jälkeen toimintamallina vakiintunut. Oppi muille kaupungeille on, että yhteistyörakenne, määritellyt prosessit, pitkäjänteisyys, jatkuva dialogi ja yhteiset resurssit tukevat tiedolla johtamista.
- Muutoksissa ja myllerryksissä, joita kaupunkimme tänään ja huomenna kohtaavat, Turun kaupunkitutkimusohjelman kaltainen rakenne, jossa luodaan yhteistä ymmärrystä, tuotetaan ja kulutetaan ja luodaan uutta tietoa, on erittäin arvokas, summaa Airaksinen.
Tutkimusraportti:
Jenni Airaksinen: Dialogia ja tiivistyvää yhteistyötä: Turun kaupunkitutkimusohjelman 2014-2017 arviointi. Turun kaupunkitutkimusohjelman Tutkimusraportteja 2/2018. 24 s. (pdf)