Vanhuspalveluissa painopiste on laitoshoidon vähentämisessä ja kotiin tuotavissa palveluissa, joten kotona asuvien seniorien määrä tulee tulevaisuudessa kasvamaan. Kehityssuunta on monilta osin hyvä, mutta osa vanhuksista jää haavoittuvaan asemaan. Yhdenkään ikäihmisen ei kuitenkaan tarvitse jäädä yksin: seniorityössä on mukana suuri määrä toimijoita niin kunnallisella tasolla kuin järjestötoiminnassakin.

Juttusarja syrjäytymisen riskitekijöistä ja niitä ehkäisevistä toimista

Juttusarjan ensimmäiset kolme osaa käsittelevät syrjäytymiseen eri elämänvaiheissa liittyviä riskitekijöitä sekä niitä ehkäiseviä tukitoimia ja palveluja. Sarjan myöhemmissä osissa esitellään tarkemmin Turun kaupungin syrjäytymisen ja alueellisen eriytymisen ehkäisemiseen kohdistuvaa työtä.

Osa 1: Syrjäytyminen saattaa alkaa jo varhaislapsuudessa
Osa 2: "En tajunnut olevani yhteiskunnan kriteereillä syrjäytynyt"
Osa 3: Yhä useampi seniori asuu yksin kotona
Osa 4: Kimmoke vie uusiin kohteisiin
Osa 5: Lausteen lähiötupa syntyi paikallisten avulla
Osa 6: Kaikkea perheille saman katon alta
Osa 7: Psykiatriset sairaanhoitajat tulivat Turun kouluihin
Osa 8: Yhteisöä rakentamassa
Osa 9: Henkilökunnalle koulutusta nuorten mielen hyvinvoinnin tukemiseen
Osa 10: Nuoren oikeanlainen kohtaaminen on tärkeää asiakaspalvelutyössä
Osa 11: Lapsen mieli -koulutukset varhaiskasvattajille syyskaudella 2020
Osa 12: Nuorille suunnatuista palveluista kerrotaan nuoren äänellä

Lue lisää syrjäytymisen ehkäisemisestä

82-vuotias Siiri on asunut jo 17 vuotta kotona yksin. Mies kuoli onnettomuuden seurauksena. Eläkevuodet eivät osoittautuneetkaan sellaisiksi, kuin Siiri oli ajatellut. 

– On tässä vielä joku ystävä jäljellä, mutta mitä enemmän ikää on tullut, sitä pienemmäksi ystäväpiiri on käynyt. Lähimmistä sukulaisista on jäljellä poika, joka hänkin asuu toisella paikkakunnalla. Alakerran naapuri käy joskus harvoin kahvittelemassa. 

– Mieheni oli kova penkkiurheilija ja hänen kanssaan tuijotettiin kaikki mahdolliset urheilukilpailut. Erityisesti hiihtokisat tuli seurattua tarkasti. Ystäväni kanssa katsotaan harvakseltaan mäkihyppyä, mutta viime talvina ei ole ollut oikein jännitettävää. Elokuvia jaksan sitten yksinkin, Siiri toteaa.

Turun kaupungin tavoitteena on tarjota erilaisia mahdollisuuksia ilman, että ikäihmisen pitäisi lähteä pitkän matkan päähän hakemaan seuraa ja virikkeitä itselleen. Myös useat eri järjestöt ovat jalkautuneet  keskustan ulkopuolelle ja tarjoavat omia palveluitaan useissa eri paikoissa. Aluetyön merkitys onkin suuressa roolissa, jotta palvelut saadaan mahdollisimman lähelle senioreita.

Tärkeää on ihmisen vastuu omasta hyvinvoinnistaan.

Vanhustyön kenttä ei pysty millään täyttämään kaikkia sosiaalisiin verkostoihin ja toimintakykyyn liittyviä tarpeita, jolloin seniorin oma aktiivisuus on ensiarvoisen tärkeää. 

Siirilläkin on useita mahdollisuuksia lähteä mukaan toimintaan, josta voi löytää seuraa itselleen. Hän asuu muutaman kilometrin päässä Turun keskustasta lähellä Vasaramaäessä sijaitsevaa Lehmusvalkaman hyvinvointikeskusta. Läheiselle pysäkille pääsee myös bussilla. Lehmusvalkamassa järjestetään esimerkiksi senioritansseja, kuntosaliperehdytystä, hyvinvointiluentoja, tasapainoharjoittelua, ystäväpiiriä ja juttukaveri-ryhmiä. Toinen kaupungin hyvinvointikeskus on keskustassa Puistokadulla sijaitseva Ruusukorttelin hyvinvointikeskus. 

Vanhustyön kentällä on myös useita eri toimijoita, joiden kautta voi kysellä seuraa tai kaveria vaikkapa avustamaan kaupassa käymisessä. 

Jos kaipaat ystävää tai auttajaa

 

Kapeutunut sosiaalinen verkosto on usein yhteydessä heikentyneeseen toimintakykyyn

– Itselläni ei jalka nouse enää vanhaan malliin. Tai nouseehan se, mutta hyvinkin hitaasti ja vanhan malliin, Siiri kertoo nauraen. 

– Nuorempana likkana olin rempseä ja kävin paljonkin tanssimassa, mutta mieheni kuoltua en ole enää kokenut ajatusta mukavaksi. Sitä kun on tottunut vuosikaudet tanssimaan ja rupattelemaan oman miehen kanssa, saattaa vieraan kanssa tulla kiusaantunut olo. Myös leikkauksia on takana useampia ja lähtemisestä on tullut entistä vaikeampaa. Siiri toteaa vielä, että kyllä hän silti välillä odottelee, että joku kutsuisi johonkin – se tuntuisi hyvältä.

Ystävien tai turvaverkkojen puute on todellinen ongelma. Tilanne on haastava varsinkin niiden vanhusten kannalta, joilta puuttuu lähes kokonaan tukiverkosto ja jotka eivät pysty itse hakemaan apua. Heillä syrjäytymisriski on hyvinkin konkreettinen. Siirillä käy kotihoito muutaman kerran viikossa. 

Oma aktiivisuus liikkeelle lähtemisessä on tärkeää, niin on myös toimintakyvyn ylläpitäminen ja sairauksien ennaltaehkäisy. Hyvinvointikeskuksissa järjestetään erilaisia jumppia ja kuntosaliharjoittelua. Seniorirannekkeella pääsee alennettuun hintaan kaupungin uimalaitoksiin ja kuntosaleille. Skanssissa järjestetään perjantaisin kauppakeskuskävely, jossa pääsee kävelylenkille esteettömään ympäristöön suojassa sateelta. Myös Hali-koiran kanssa voi tehdä patikkaretkiä erinäisiin kulttuurikohteisiin. Kuntokonkarit tarjoaa mm. sauvakävelyä ja puistojumppaa senioreille. 

SeniorirannekeSenioriranneke on tarkoitettu 65 vuotta täyttäneille turkulaisille ja sillä pääsee kaupungin uimalaitoksiin, kuntosaleihin ja kulttuuritarjontaan. 40€ / 6 kk.

Kauppakeskuskävelyt Skanssissa perjantaisin 9.30–10.30 ajalla 14.9.–7.12.2018 esteettömässä ympäristössä suojassa sateelta. Lisätietoja ikääntyneiden palveluvastaavalta p. 050 554 6224.

Kävelytreffit Hali-Koiran kanssa erinäisiin kulttuurikohteisiin. Ilmoittautumista ei tarvita. Lähtöpisteet Turun Kylätalo: Itäinen Rantakatu 54, Turku ja Wercafe: Verkatehtaankatu 4, Turku. Lisätietoja: Helena p. 044 082 0213.

Kuntokonkarit: Sauvakävelyä, puistojumppaa, kävelysählyä ja muuta yli 65-vuotiaille naisille ja miehille. Kuntokonkareiden ohjelma on ladattavissa Turun kaupungin verkkosivujen kautta. 

91-vuotias Kyllikki Nieminen osallistuu mielellään Lehmusvalkamassa kuntosalin ohella tasapainoharjoituksiin, jotta kävely sujuisi hyvin myös jatkossa.

Palveluiden siirtyminen verkkoon aiheuttaa ongelmia

Läheskään kaikilla eläkeläisillä ei ole taitoa tai mahdollisuutta käyttää internetiä.

Tietoyhteiskuntaan siirtymisen myötä arkipäiväisten asioiden hoitaminen on siirtynyt enenevässä määrin tietoverkkoihin. Tilastokeskuksen mukaan 21 prosenttia 65–74-vuotiaista ei ole käyttänyt internetiä koskaan ja 75–89-vuotiailla luku on 56 prosenttia. Siiri kuuluu tuohon 56 prosenttiin. Hän ei juurikaan edes tiedä, mitä internet tarkoittaa, vaikka poika onkin puhunut, että sieltä voisi löytää kaikkea kivaa ja hyödyllistä.

– Onhan siitä lehdessäkin juttua ollut, mutten ole niin kiinnostunut. Lehden luen kyllä aina etukannesta takakanteen ja radioa kuuntelen. Poika on ehdottanut älylaitteen hankintaa, sieltä voisi kuulemma televisiotakin katsoa. On minulla muutenkin televisio, mihin tarvitsisin pienempää ruutua, Siiri naurahtaa. 

Eläkeläisjärjestöt ovat toistuvasti huomauttaneet, että palvelujen siirtyminen nettiin on ikäsyrjintää. Läheskään kaikilla eläkeläisillä ei ole taitoa tai mahdollisuutta käyttää internetiä. 

Netin käyttäminen ei ole vaikeaa, vaikka kynnys saattaakin tuntua korkealta. Nettitukea tarjoavat useat tahot, kuten Turun kaupunginkirjasto erilaisine aiheeseen liittyvine teemapäivineen. Myös kaupungin oma Poiju ja palvelutori Humalistonkadulla auttavat nettiin liittyvissä asioissa. Digipalveluneuvontaa antaa myös esim. Kansallisen senioriyhdistyksen Seniori Jelppi.  

Turun kaupunginkirjasto: Pankkipäivä – miten laskun maksaminen onnistuu verkossa, tai miten pankkitunnuksilla kirjaudutaan Kelan asiointipalveluihin, Vempaintuki – ota kännykkäsi, tablettisi tai läppärisi mukaan, niin opetellaan käyttämään sitä, Hittimittari – vuosikymmenten kovimmat hitit arvostelussa.

Ikäihmisten palvelutori ja senioripuhelin: ohjausta ja neuvontaa ikäihmisille ja heidän omaisilleen terveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Suomenkielinen p. 02 262 6172, ruotsinkielinen p. 050 373 1037.

Turun kansalliset seniorit: Maanantaina ja tiistaina on tietotekniikkaohjausta, teemalla ”kysy mitä et ole koskaan uskaltanut kysyä”, keskiviikkona on hyvinvointipäivä ja torstaina on palveluneuvontaa. Aukioloaika on 10 – 14 ja palvelut ovat ilmaisia. Kansalliset seniorit.

Liikkuva resurssikeskus: Matalankynnyksen neuvontaa ja ohjausta siellä, missä ihmiset muutenkin liikkuvat eli kauppojen aulatiloissa, aluetaloissa, vesibusseissa jne. Lisätietoja Kotikunnaasta.

Eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäiseminen ja vähentäminen on osa Turun kaupungin kaupunkistrategiaa. Strategian mukaan koulutus on parasta eriarvoisuutta ehkäisevää ja kaventavaa työtä. Turku panostaa erityisesti laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja nuorten aktiivisen elämäntavan kannustamiseen tukemalla harrastustoimintaa. Turun tavoitteena on olla myös paras maahanmuuttajien kotouttaja.

Teksti: Vesa-Petri Lehto