Erityisen tuen piirissä olevien oppilaiden kouluterveydenhoitaja on viestinviejä koulun, terveydenhuollon ja kodin välillä. Perheet tulevat tutummiksi kuin tavallisessa peruskoulussa. Terveydenhoitaja Nina Kallio työskentelee Katariinan koulussa.

Terveydenhoitaja Nina Kallio punnitsee 12-vuotiasta Mattia erikoisvaa’alla. Ensimmäisenä punnitaan Matin sähköpyörätuoli, minkä jälkeen Matti huristaa pyörätuolinsa kanssa vaa’alle. Vaaka vähentää automaattisesti pois pyörätuolin painon, joka on yli 170 kiloa.

- Olemme esteetön koulu ja täällä joka paikkaan pääsee pyörätuolilla. Meillä kun voi olla vaikkapa hengityskoneessa oleva oppilas, Nina muistuttaa

Ylioppilaskylän lähettyvillä sijaitsevassa Katariinan koulussa on hiukan yli 270 oppilasta. Koulun kaikki oppilaat ovat erityisen tuen piirissä ja he opiskelevat pienryhmissä. Suurimmalla osalla oppilaista on kielellisiä erityisvaikeuksia ja osalla liikuntarajoituksia.

- Työni eroaa perinteisestä kouluterveydenhoitajan työstä siinä, että pidän oppilaiden kuntoutussuunnitelmat hyppysissäni. Meillä tehdään reilu sata kuntoutussuunnitelmaa vuodessa ja niiden aikatauluttaminen vaatii aikamoista työtä, Nina kertoo.

Lapsen kuntoutussuunnitelma perustuu vuosittaiseen koululääkärin tekemään laajennettuun terveystarkastukseen sekä terapeuttien arvioihin lapsen kuntoutuksen tarpeesta. Kuntoutussuunnitelma laaditaan yhdessä kouluterveydenhuollon, terapeuttien sekä perheiden kanssa. Myös opettajan läsnäolo on tärkeää, sillä koulu on tärkeä osa oppilaan kuntouttavaa arkea.

- Täällä perheet tulevat tutummiksi kuin tavallisessa peruskoulussa. Olen paljon yhteyksissä vanhempiin ja saatan varmistella heiltä puhelimitse asioita, joita olen oppilaan kanssa vastaanotolla puhunut.

Terveydenhoitaja on viestinviejä koulun, terveydenhuollon ja kodin välillä

Nina toimii työssään myös epilepsiahoitajana. Tämän lisäksi hänellä on myös kuntoutusohjaajan koulutus ja siitä onkin apua, kun Nina neuvoo perheitä Kelan tukien hakemisessa. Terveydenhoitajana Nina tekee myös 200 muun oppilaan terveystarkastukset, pitää sairausvastaanottoa sekä tekee laajasti yhteistyötä koulun ja terveydenhuollon välillä. Koululääkäri on koululla kaksi kertaa viikossa. Myös kaupungin puheterapeutit työskentelevät koulun tiloissa.

- Voin kysyä neuvoja useilta tahoilta. Fysio- sekä toimintaterapeutitkin ovat lähellä Kirkkotien lastenneuvolassa. Oppilaiden terapiakäynnit hoidetaan koulupäivän aikana ja se helpottaa perheen muuta arkea.

Nina kertookin olevansa usein se viestinviejä koulun, terveydenhuollon ja oppilaan perheen välillä. Eri ammattilaisten välillä tiedon on tärkeä liikkua, toki vaitiolovelvollisuuden puitteissa.

- On tärkeä kysyä huoltajilta, saako tietoa jakaa muille ammattilaisille. Opettajienkin täytyy tietää oppilaan kuntoutukseen liittyvistä asioita. Vanhempien luvalla opettaja voi piipahtaa esimerkiksi oppilaan terveystarkastuksessa ja kertoa koulukuulumiset lääkärille. On oppilaan parhaaksi, että tieto liikkuu, Nina muistuttaa.

Jos oppilaalla on vaikeuksia puheentuotossa, voidaan vastaanotolla käyttää kuvia.

- Yläkoululaisten kanssa saatan keskustella esimerkiksi tekstaamalla tekstiviestin. Jos oppilas ei puhu eikä käytä käsiä, voi kuvia osoittaa esimerkiksi suussa olevalla tikulla. Joskus näkötestissä on käytetty pannalla päähän kiinnitettyä valokynää, jonka avulla on näytetty oikeaa kuvaa, Nina kertoo.

Ninan mukaan parasta hänen työssään on monipuolisuus ja tiivis yhteistyö perheiden kanssa.

- Koputtelijoita riittää ovella. Haluan kuitenkin olla oppilaiden saavutettavissa, joten minulla on aina ovet avoinna. Aikaa toivoisi lisää, jotta ehtisin vielä enemmän jutella oppilaiden kanssa, Nina sanoo.

Lisätiedot: