Erityisen tuen piirissä olevien oppilaiden kouluterveydenhoitaja tekee laajaa yhteistyö koko perheen kanssa. Myös oppilaan kuntoutussuunnitelmat rytmittävät kouluvuotta. Terveydenhoitaja Mari Sandell työskentelee Luolavuoren koulussa.

Terveydenhoitaja Mari Sandell näyttää seinällä olevista piirroskuvista Roosalle (11v.), mitä terveystarkastuksessa tänään tehdään: punnitaan, mitataan, otetaan kuulo ja näkö. Ja sen jälkeen vilkutetaan hyvästiksi.

- Käytämme paljon kuvia ja apuvälineitä vastaanotolla. Kaikki eivät jaksa keskittyä tai pysty kommunikoimaan, joten yhdellä kerralla ei tehdä liikaa erilaisia juttuja. Seinällä olevat kuvat kertovat, mitä tarkastuksessa tehdään ja missä järjestyksessä, Mari selventää.

Mari Sandell työskentelee Luolavuoren koulun pienluokkien kouluterveydenhoitajana. Koulun noin 500 oppilaasta reilut 300 opiskelee pienluokilla ja oppilailla on kehitysviiveitä sekä erilaisia tuen tarpeita opiskelussa. Näistä erityispiirteistä johtuen kouluterveydenhoitajan työ on varsin erilaista tavalliseen kouluun verrattuna.

- Ennen kouluikää lapset käyvät lastenneurologisessa yksikössä, jossa kaikille tehdään tavoitteellinen kuntoutussuunnitelma. Kun lapsi aloittaa koulun, yksikön palvelut siirtyvät kouluun. Minun vastuullani on huolehtia, että suunnitelmat päivitetään vuosittain ja tarvittavat terapeuttien tutkimukset ja suositukset sekä vammaistukihakemukset tulee tehtyä.

Kuntoutussuunnitelman tavoitteet vuositasolla ovat jokaisella lapsella yksilölliset. Toisella tavoitteena voi olla kirjainäänteen tai kynän käytön opettelu, jollakin taas portaiden käveleminen ilman tukea. Koulussa terapiatavoitteita yritetään saavuttaa joka päivä harjoittelemalla.

Kuntoutussuunnitelmaan laatimiseen kuuluvat terveydenhoitajan ja lääkärin tarkastukset, mahdollisten terapeuttien arviot sekä yhteinen palaveri, jossa mukana ovat perheen lisäksi opettaja, lääkäri, tarvittavat terapeutit sekä terveydenhoitaja. Kuntoutussuunnitelmien lisäksi Marille kuuluvat terveystarkastukset, koulutapaturmat, sairausvastaanotto, oppilashuoltoryhmät sekä vaippajaot.

Kuvat auttavat kommunikaatiossa

”Hienoa Roosa, aivan oikein näytetty”, Mari kannustaa Roosaa näöntutkimuksessa. Roosan kanssa Mari käyttää kuvia näöntutkimuksen apuna.

- Peruskoulussa oppilaille tehdään laajennetut terveystarkastukset 1., 5. ja 8. luokilla. Erityisluokkien oppilaalle tehtävä vuosittainen kuntoutussuunnitelma korvaa laajennetun terveystarkastuksen.

Erityisoppilaan perheen kanssa Mari tekee tiivistä yhteistyötä. Monilla oppilailla on pitkäaikainen lääkitys, jonka vuoksi oppilasta seurataan koulussa tarkemmin. Pituus, paino ja verenpaine saatetaan mitata useamman kerran vuodessa. 

- Terveyskasvatusasioista keskustelen laajemmin vanhempien kanssa. Erityislapset tekevät harvoin itse valintoja esimerkiksi ruuan suhteen. Koululainen ei välttämättä harrasta liikuntaa omatoimisesti, vaan tarvitsee mukaansa vanhemman tai saattajan.

- Terveystarkastuksissa on tärkeä muotoilla kysymykset niin, että niihin voi vastata kyllä tai ei. Tai osoittamalla asioita kuvista. Kysymys ”Mitä söit aamupalaksi?” saattaa olla liian vaikea. Jos kysyn ”Söitkö aamulla hedelmiä?”, ”Söitkö aamulla puuroa” ja ”Pesitkö aamulla hampaat?” saan paremmin vastauksia.

”Työssä parasta ovat ihanat lapset”

Luolavuoren koulun pienluokilla osa oppilaista opiskelee pienemässä ryhmässä yleisopetussuunnitelman mukaan. Koulussa on myös pienluokkia oppilaille, joilla on kehitysviivettä ja oppimisvaikeuksia ja heille laaditaan räätälöity opetussuunnitelma. Sitten on vielä oppilaita, joiden päätehtävä on harjoitella päivittäistoimintoja ja esimerkiksi itsenäistä pukemista.

- Siirtymätilanteet voivat olla monille hankalia. Siksi kuvastruktuurista on apua kun harjoitellaan sitä, missä järjestyksessä vaatteet puetaan päälle.

Kun Mari tuli töihin Luolavuoren kouluun, kaupunki kustansi hänelle viittomakielen koulutuksen. Mari pystyy käyttämään tukiviittomia puheensa tukena.

- Kuvakommunikaatiota olen vuosien varrella itse opetellut. Erityislastentarhanopettajan kanssa olemme suunnitelleet kuvamaailmaa, joita voin vastaanotolla käyttää. Saan haastaa itseäni joka päivä, jotta saan lapsen tekemään haluamiani asioita vastaanotolla.

Mari kuuluu lastenneurologiseen yksikköön, jossa työskentelee monta eri alan ammattilaista. Marin työn tukena on kaksi kertaa viikossa lääkäri. Yksikön neljä kouluterveydenhoitajaa ovat auttavat toisiaan koko ajan.

Vaikka työskentelemme hajallaan ympäri kaupunkia, uskallamme pyytää apua toisiltamme. Meillä on kiva työyhteisö, olemme itsenäisiä ja oma-aloitteisia sekä toistemme tukena. Työssä parasta ovat ihanat lapset sekä heidän moninaiset, haastavat asiansa.

Lisätiedot: