Turun seudulla seurataan ilmanlaatua jatkuvasti toimivilla seitsemällä automaattisella mittausasemalla. Mekaanisen mittauksen lisäksi Turun kaupunki ja yliopisto tekevät yhteistyössä tutkimusta bioindikaattoreiden ja biomonitoroinnin avulla.

Vuonna 2015 tehdyssä jäkäläkartoituksessa tutkittiin ilmanlaatua jäkälälajien esiintymistä ja kuntoa kartoittamalla. Jäkälät soveltuvat ilmanlaadun bioindikaattoriksi, koska ne reagoivat herkästi ympäristötekijöille. Jäkäläkartoituksen tulosten perusteella Turun seudun kokonaisvaltainen ilmanlaatu on hiukan heikentynyt verrattuna kymmenen vuoden takaiseen. Pahimmat alueet näyttävät keskittyvän valtateiden ja ruuhkaliikenneväylien tuntumaan sekä teollisuuden laskeuma-alueille. Turun keskustaa lähestyttäessä ilmansaasteiden vaikutuksissa voidaan havaita rajavyöhyke 3 – 4 kilometrin etäisyydellä.

Puhtaalla alueella kasvaneita, Ilman epäpuhtauksia kerääviä organismeja voidaan myös siirtää sellaisiin paikkoihin, joissa niitä ei luontaisesti esiinny. Organismin avulla voidaan tehdä biomonitorintia. Puhdas organismi kerää itseensä epäpuhtauksia, joita voidaan mitata. Turun yliopistossa kehitettävä magneettinen biomonitorointi on kustannustehokas menetelmä, jossa näytekeräiminä käytetään standardoidulla tavalla valmistettuja sammalpalloja. Niiden analysointi pohjautuu magnetismiin, jota voidaan hyödyntää raskasmetallitasojen määrittämisessä, päästölähteiden tunnistamisessa ja päästöjen leviämisen monitoroinnissa. Maantieteilijä Jukka Limo tutkii menetelmällä muun muassa liikenteen synnyttämien hiukkasten kulkeutumista katukuiluissa.
Katso video alta.