1910-luvulta 1970-luvulle
1910-luvun radikaalit uudistukset
Kirjasto-oppia haettiin ulkomailta. Einar Holmberg kävi 1910-luvulla Englannissa ja Yhdysvalloissa ja toi tullessaan amerikkalaisen kirjastoaatteen, jonka mukaan kirjasto on avoin kaikille. Siihen kuuluivat kaikille vapaat kotilainat, avohyllyt, lastenosastot, pitkät aukioloajat sekä nykyaikaiset luokitus- ja luettelointijärjestelmät. Amerikkalaisen kirjastoaatteen innoittamana Holmberg uudisti Turun kaupunginkirjaston toiminnan. Hän siirsi näitä toimintamalleja Turun lisäksi myös muualle Suomeen.
Kymmenen vuotta vanha kirjastorakennus oli kaunis mutta epäkäytännöllinen. Holmbergin suunnittelema muutostyö valmistui tammikuussa 1914. Eniten huomiota herätti avohyllyjärjestelmä, jonka Turku otti käyttöön Porvoon jälkeen toisena Suomessa. Linnankadun sisäänkäynti suljettiin, ja siitä lähtien kaikki kulkivat kirjastoon samasta ovesta.
Lainaajien ja lainojen määrät lisääntyivät moninkertaisesti. Kukoistusta ei kestänyt pitkään, sillä edessä olivat yhteiskunnallisesti levottomat ajat. Aloittaessaan kirjastonhoitajana sisällissodan jälkeen vuonna 1919 Volter Kilpi kohtasi kirjaston alennustilassa. Aineiston hankintarahat olivat supistuneet ja lainaus alkanut laskea. Kilpi elvytti menestyksellisesti kirjaston taloutta, mutta siirtyi pian yliopiston kirjastonhoitajaksi.
Toiminta laajenee ja monipuolistuu
Kansankirjaston lainaajat olivat 1910-luvulle asti etupäässä suomenkielisiä työläisiä, palvelusväkeä ja näiden lapsia. 1910-luvun lopulla lainaajakunta laajeni ja kirjasto alkoi muuttua kohti yleistä kansalaiskirjastoa. Holmberg uudisti kirjaston käyttösääntöjä niin, että jokaisella turkulaisella oli lainausoikeus ja lainaaminen oli maksutonta.
Turun kaupunginkirjasto oli edelläkävijä myös asiakkaiden neuvonnan kehittämisessä. Kirjaston apulaisjohtaja Alice Cronvall kävi 1933 Tukholmassa tutustumassa neuvontatyöhön ja jo seuraavana vuonna kirjastoon perustettiin ”erikoinen pöytä neuvontaa varten”.
Suomen ensimmäinen sanomalehtilukusali aloitti toimintansa Turussa jo 1847 lukuseuran ylläpitämänä. Kun kaupunki otti kansankirjaston haltuunsa vuonna 1878, sen yhteyteen perustettiin myös lukusali. Kirjastotalossa oli aluksi erikseen lehtilukusali naisille ja miehille. Vuoden 1914 muutostöissä naisten ja miesten lukusalit yhdistettiin ja sanomalehdet kiinnitettiin amerikkalaisen mallin mukaan telineisiin, joista niitä luettiin seisaaltaan. Vuonna 1907 perustettiin sivulukusali Sofiankadulle. Enimmillään Turussa oli neljä lehtilukusalia, joiden lehtikokoelmat olivat kuitenkin melko suppeita. Ne yhdistettiin Eerikinkadulle Julinin taloon perustettuun lehtisaliin huhtikuussa 1990.
Aikaa myöten Turkuun syntyi pääkirjaston, kahdentoista lähikirjaston, kahden kirjastoauton ja neljän lainausaseman muodostama kirjastoverkko. Ensimmäisen sivukirjaston Turku sai alueliitoksen yhteydessä 1939, kun Kaarinan kunnankirjastosta tuli Nummen lainausasema. Suomen ensimmäinen kirjastoauto aloitti toimintansa Turussa 1961.
Vuonna 1970 pääkirjaston uusittuun toiseen kerrokseen avattiin musiikkiosasto ajanmukaisine kuuntelulaitteineen. Muutaman vuoden kuluttua se siirtyi vuodelta 1733 peräisin olevaan entiseen maaherran virka-asuntoon.
Lapset ahkeria kirjastonkäyttäjiä
Lapset olivat alusta asti innokkaita kansankirjaston lainaajia, ja ensimmäinen lasten oma lukusali avattiin uuteen kirjastotaloon vuonna 1903. Se osoittautui kuitenkin erittäin ahtaaksi innokkaille lainaajille ja lapset saivat kokonaan oman lainausosaston ja lukusalin vuoden 1914 uudistusten yhteydessä.
Satutuntien järjestämisessä Turku oli ensimmäisten joukossa. Ensimmäinen satuilta pidettiin syksyllä 1916, jolloin kansakoulunopettaja Juho Piltti luki Maria Jotunin Mustan härän. Kuulijoina oli 400 lasta. Satutunnit ovat edelleen tärkeä osa lastenkirjastotoimintaa eri puolilla kaupunkia. Niiden rinnalle on tullut kirjavinkkausta, näyttelyitä ja lukukampanjoita. Lapset ja nuoret ovat ahkeria kirjastonkäyttäjiä ja suurimmalla osalla lapsista ja nuorista on oma kirjastokortti.
Lastenosasto muutti tilanahtauden vuoksi toiselle puolelle jokea Hjeltin taloon kulttuurikeskuksen yhteyteen vuosiksi 1991-2007.