Runeberginpuisto

Runeberginpuisto

Pinta-ala: 0,3 ha

Puusto: Puiston puusto on vanhaa lehtipuustoa, puistolehmuksia, saarnia ja vaahteroita. Puistossa kasvaa Suomen suurin yksirunkoinen vaahtera, joka on samalla Suomen suurin kaupunkivaahtera

Sijainti kartalla

 

Runeberginpuisto sijaitsee Aurajoen varressa Kirjastosillan ja Aurasillan välisellä osuudella Itäisen rantakadun varressa. Puiston perustus- ja istutustyöt alkoivat vuonna 1834 sen jälkeen, kun apteekkari Erik Julin oli voittanut alueen tarjouskilpailun. Aidatulle harmaakiviterassille istutettiin 48 lehmusta ja vaahteraa ja se nimettiin läheisen Tullihuoneen mukaan Tullihuoneentoriksi. Kiviterassin alla sijaitsi yhteiskeittiö läheisen sataman merimiehiä varten, joten puistoa nimitettiin toisinaan myös Keittohuoneen puistikoksi. Tullihuoneenpuisto oli vuonna 1899 yksi Turun kymmenestä puistosta, jonka nurmikoita leikattiin koneellisella ruohonleikkurilla. Muiden puistojen nurmi leikattiin tuolloin vielä viikatteella.

Puisto sai nykyisen nimensä vuonna 1892 senaatin talousosaston päätöksellä. Vuonna 1904 Runeberginpuisto koki täydellisen remontin. Keittohuoneen katto poistettiin, mikä mahdollisti ympyränmuotoisen ruohokentän perustamisen sekä entistä monipuolisemmat kukkaistutukset, jotka paransivat puiston yleisilmettä merkittävästi.

Puistoon pystytettiin vuonna 1928 Wäinö Aaltosen veistämä Turun Lilja -patsas, jonka mukaan puistoa alettiin kutsua myös Liljanpuistoksi. 1940-luvulla harkittiin jopa nimen virallista muuttamista Liljanpuistoksi, mutta Turusta ei löytynyt toista Runebergin nimen arvoista kohdetta. Patsaan pystytyksen yhteydessä myös ympäröivää kenttää ja käytäviä uusittiin. Runeberginpuiston puistosommitelmaan ei ole 1920-luvun jälkeen tehty merkittäviä uudistuksia. Puistosta on poistettu ainoastaan huonokuntoisia puita. Lisäksi puiston tukimuuria on korjattu vuonna 2008 sortumavaaran vuoksi.

Runeberginpuistolla on ollut jo vuosikymmenet tärkeä rooli turkulaisessa akateemisissa vappuperinteissä. Turun Lilja -patsaan lakittaminen alkoi vappuyönä 1929, mutta virallisesti lakitus tuli osaksi ylioppilaiden juhlaa vasta sotien jälkeen vuonna 1945. Perinne on jatkunut katkeamattomana näihin päiviin asti.

Tiesitkö, että…

  • 1910-luvulla puistossa oli kaupungin kolmanneksi runsaimmat istutukset. Silloin vain Rautatientorin- ja Brahenpuiston istutukset olivat sitä runsaammat.
  • Puistoa ei ole merkittävästi uudistettu 1920-luvun jälkeen.
  • Turun kansallisen kaupunkipuiston alueen historiallisten puistojen kävelyreitti löytyy Citynomadi-nimisestä sähköisestä opaskarttapalvelusta.
Kaupunginosa/Alue: