Tällä sivulla vastataan yleisiin kysymyksiin, jotka koskevat rokotuksia Turussa, tietoja koronarokotteista ja riskiryhmistä tai miten toimia rokottamisen jälkeen. (Päivitetty 22.2.2021)

Rokotukset Turussa

Mitä rokote maksaa?
Rokotukset ovat maksuttomia.

Milloin aikataulut kansalaisrokotuksiin Turussa tulevat? Milloin ajanvaraus aukeaa?
Ajankohtaisen aikataulun ja linkit ajanvarukseen löydät Turun kaupunginkoronarokotussivulta.
Valitse oheisista linkeistä oma ryhmäsi, niin saat tarkempaa tietoa koronarokotuksista:

Onko oltava kuntalainen siinä kunnassa, jonne varaa rokotusajan itselleen?
Turku rokottaa kuntalaisensa sekä ne ihmiset, jotka ovat valinneet Turun terveyspalvelut. Kunnat saavat rokotteita suhteessa väkilukuunsa ja esimerkiksi iäkkäiden rokottamiseen saatavat rokotteet on suhteutettu Turun iäkkääseen väestöön. Rokotukseen ovat oikeutettuja kaikki Suomessa vakituisesti asuvat henkilöt. 

Pitääkö rokoteaika hakea itse vai ilmoitetaanko siitä rokotettavalle?

  • Yli 85-vuotiaille varataan aika ja heihin ollaan yhteydessä henkilökohtaisesti. 
  • Alle 85-vuotiat varaavat itse aikansa, kun ajanvaraus aukeaa. 
  • Kuulovammaiset ja kuurot voivat varata aikoja koronarokotukseen joko sähköisen ajanvarauspalvelun tai terveysasemien tekstiviestipalvelun kautta.
  • Yli 70-vuotiaat ja samassa taloudessa asuvat omaishoitajat tai ikääntyneen puoliso voidaan rokottaa samalla rokotuskerralla. Jokaiselle pitää olla varattuna aika, jotta rokotteita on riittävästi käytössä. Ajanvaruksessa ei voi käyttää sähköistä asiointia, koska ajanvarausjärjestelmä tunnistaa käyttäjän iän, vaan aika varataan puhelimitse Koronarokotuspuhelin p. 02 266 0159 (ma-pe klo 8-14).

Miten kuuroihin vanhuksiin ollaan yhteydessä, jos kutsu tulee puheluna?
Kuulovammaiset ja kuurot voivat varata aikoja koronarokotukseen joko sähköisen ajanvarauspalvelun tai terveysasemien tekstiviestipalvelun (turku.fi/terveysasemat) kautta.  Kotihoidon asiakkaisiin ollaan yhteydessä omalta kotihoitoalueelta ja annetaan ohjeet rokotuksiin liittyen. Rokotteista kerrotaan myös lehti-ilmoituksissa Aamusissa ja Turun sanomissa.

Pitääkö rokotusaika aina varata vai voiko laajamittaisten rokotusten alettua saapua paikalle ilman aikaa?
Rokotteisiin tulee aina varata aika. Rokotteet saapuvat ryhminä ja ajanvarauksen avulla voidaan pitää huolen siitä, että rokotteita tarjotaan tarpeeksi monelle ja että rokotteet riittävät kaikille ajanvaranneille. Toinen tärkeä syy ovat koronavarotoimet. Ajanvarauksen avulla turvaväleistä voidaan pitää huolta, eikä messukeskuksessa ole kerralla liikaa ihmisiä.

  • Huom. Myös Yli 70-vuotiaat ja samassa taloudessa asuvat omaishoitajat tai ikääntyneen puoliso voidaan rokottaa samalla rokotuskerralla, mutta he tarvitsevat oman ajan.

Missä rokotukset annetaan?

  • Yleinen rokotuspiste on Turun Messukeskus.
  • Yli 85-vuotiaille rokotuksia annetaan joko Messukeskuksessa tai terveysasemilla.
  • Kotihoidossa ja palvelukodeissa erikoisjärjestelyjä. 

Miten pääsen messukeskukselle?
Messukeskukseen (os. Messukentänkatu 9–13) voi saapua bussilla tai omalla autolla. Autolla saapuville Messukeskuksen yhteydestä löytyy runsaasti maksuttomia parkkipaikkoja. Bussi nro 100 aloittaa liikennöinnin Turun keskustasta messukeskukseen perjantaina 12. helmikuuta. Tarkka bussiaikataulu löytyy nettisivuilta koronarokotusinfon yhteydestä.  
Linja 100 liikennöi koronarokotuksiin 12.2. alkaen

Mitä pitää huomioida messukeskukseen tultaessa?

  • Tule vain tervenä
  • Noudata turvavälejä ja hyvää käsihygieniaa 
  • Käytä kasvomaskia sekä saapuessasi että Messukeskuksessa 
  • 1. ja 2. lääketieteelliseen riskiryhmään kuuluvan henkilön tulee varautua esittämään messukeskuksessa peruste riskiryhmään kuulumiselle, esimerkiksi Kela-kortti, lääkärin lausunto tai merkintä potilastietojärjestelmässä. 
  • Saavu mahdollisimman täsmällisesti (sisätiloihin pääsee tasan 15 minuuttia ennen rokotusaikaa) 
  • Ota mukaan Kela-kortti 
  • Pukeudu helposti riisuttavaan paitaan 
  • Rokotuksen jälkeen on syytä varautua odottamaan rokotuspaikalla noin 15 minuutin ajan 

Tietoja koronarokotteista

Onko rokote pakollinen?
Koronarokotteen ottaminen on Suomessa vapaaehtoista, mutta suositeltavaa.

Voiko saamansa rokotteen valita ja mitä rokotteita Turussa annetaan?
Koronarokotetta ei voi valita. Siinä seurataan kansallisia suosituksia. Tällä hetkellä BioNTechin ja Pfizerin rokote sekä tuleva Modernan rokotte käytetään yli 70-vuotiaiden rokotukseen. Astra Zenecan rokotteilla rokotetaan18-69-vuotiaita.
Tehosterokotusannos annetaan aina samalla rokotteella, joten esim. työikäisten sote-alalla toimineiden ihmisten toiset rokotteet annetaan vielä BioNTechin ja Pfizerin rokoteella.
Nyt käytössä olevat rokotteet ja niiden tiedot: 

Mikä on mRNA-rokote?
mRNA-koronarokotteet pohjautuvat teknologiaan, jota on kehitetty 1990-luvulta lähtien. mRNA-rokotteet sisältävät lähetti-RNA:ta (mRNA), jonka avulla lihassolut rokotteen pistokohdassa saadaan tuottamaan rokotteen vaikuttavaa ainetta.
Rokotteiden sisältämää mRNA:ta valmistetaan synteettisesti laboratoriossa. Sen tuottamisessa ei tarvita esimerkiksi mitään eläin- tai ihmissoluja. Rokotteessa ei ole COVID-19 tautia aiheuttavaa SARS-CoV-2 virusta eikä edes sen osasia.

Kuinka nopeasti rokote alkaa vaikuttamaan ja kuinka pitkään suoja kestää?
Elimistön puolustusjärjestelmä aktivoituu heti rokotuksen jälkeen. Koronarokotteita annetaan kaksi annosta. Rokotteiden suojateho on ollut noin 50 prosenttia juuri ennen toisen annoksen antamista eli 3-4 viikon kuluttua ensimmäisen annoksen antamisesta. Toinen annos siis tarvitaan, jotta suojateho on mahdollisimman vahva ja pitkäkestoinen.
Vielä ei tiedetä varmasti, kuinka pitkään rokotteen antama suoja kestää tai kuinka hyvin koronarokotteet estävät viruksen tarttumista ihmisestä toiseen. Tieto tarkentuu tutkimusten edetessä.

Milloin toinen annos annetaan?
Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä totesi 3.2., että vallitsevassa epidemiatilanteessa kaikkien Suomessa käytössä olevien koronarokotteiden annosväliä (Moderna ja Pfizerin Comirnaty) on suositeltavaa pidentää 12 viikkoon. Rokotusvälin pidentäminen perustuu epidemiologisiin ja immunologisiin syihin. Kaikki Suomessa tällä hetkellä käytössä olevat koronarokotteet vaativat kaksi rokoteannosta. Siirtyminen 12 viikon rokotusväliin ensimmäisen ja toisen annoksen välillä antaa rokotetulle paremman suojan, sillä elimistön tuottama vastustuskyky ehtii kypsyä ja vahvistua. 

Onko koronarokotus turvallista? 
Koronavirusrokotteita arvioidaan samoilla laatu-, turvallisuus- ja tehokkuuskriteereillä kuin muitakin lääkkeitä. Lääkeviranomaiset myöntävät myyntiluvan vain rokotteille, joilla on tutkimuksin osoitettua näyttöä sekä tehosta että turvallisuudesta. Turvallisuutta seurataan myös rokotteen käyttöönoton jälkeen.
Koronavirusrokotteita kehitetään ennätyksellistä vauhtia ja kehittämistyöhön on panostettu valtavasti resursseja eri puolilla maailmaa. Kun normaalitilanteessa yksi tutkimusvaihe seuraa toistaan, nyt tutkimusvaiheita on tehty rinnakkain ajan säästämiseksi.

Millaisia oireita/vastareaktioita rokotteesta voi tulla?
Kuten kaikilla lääkkeillä, myös tällä rokotteella voi olla haittavaikutuksia. Suurin osa oireista on lieviä ja lyhytkestoisia ja niitä esiintyy vain pienellä osalla rokotetuista.
Mahdolliset oireet

  • Yleisoireet: päänsärky, nivel- ja lihaskipu, kuume, vilunväristykset, väsymys tai huonovointisuus
  • Pistosalueen paikallisoireet: kuumotus, punoitus, turvotus, kipu, kutina, ihottuma
  • Imusolmukkeet voivat turvota paikallisesti.

Muut haittavaikutukset ovat harvinaisia.

Jos on sairastanut korona tietämättään ja ottaa rokotteen, syntyykö vasta-aineista riski?
Koronarokotteesta ei ole haittaa, jos olet sairastanut koronan tietämättäsi. Jos tiedät, että olet sairastanut koronan, suositellaan sairastumisen ja rokotteen ottamisen välille ainakin 6 kuukauden väliä.

Miten paperittomat on huomioitu rokotusohjelmassa?
Paperittomien kohdalla odotetaan kansallisia ohjeita, jotka ovat työn alla.

Riskiryhmät

Mitkä ovat riskiryhmiä koronarokotejärjestyksestä puhuttaessa?
Ikä on kaikkein merkittävin vakavan koronataudin riskitekijä. Sen vuoksi rokotetta suositellaan ikääntyneille.
THL päivitti riskiryhmin koronarokotusjärjestystä 5.2.2021
Ryhmä 1: Henkilöt, joilla on vaikealle koronavirustaudille erittäin voimakkaasti altistava sairaus tai tila
Elinsiirto tai kantasolusiirto, Aktiivisessa hoidossa oleva syöpätauti, Vaikea puolustusjärjestelmän häiriö, Vaikea krooninen munuaissairaus, Vaikea krooninen keuhkosairaus, Lääkehoitoinen tyypin 2 diabetes, Downin oireyhtymä (aikuiset)
Ryhmä 2: Henkilöt, joilla on vaikealle koronavirustaudille altistava sairaus tai tila
Jatkuvaa lääkitystä vaativa astma, Vaikea sydänsairaus, muun muassa sydämen vajaatoiminta (ei kuitenkaan pelkkä verenpainetauti), Aivohalvaus tai muu hengitystä haittaava neurologinen sairaus tai tila, Immuunipuolustusta heikentävä lääkehoito autoimmuunisairauteen, Vaikea krooninen maksasairaus, Tyypin 1 diabetes tai lisämunuaisten vajaatoiminta, Vaikea uniapnea, Psykoosisairaus, Sairaalloinen lihavuus (painoindeksi vähintään 40)

Jos kuulun riskiryhmään, mutta sitä ei ole lueteltu edellisen kysymyksen listassa, niin mikä on paikkani rokotusjärjestyksessä?

Kun saatavilla on lisää tietoa uusista koronarokotteista, niiden myyntiluvista ja maahan saapumisesta, lääketieteellisten riskiryhmien rokotuksia koskevaa arviointia jatketaan.  Samalla listausta voidaan tarkentaa niin, että perussairauksia sairastavat jaetaan useampaan ryhmään riskin suuruuden perusteella.
Lisäksi priorisointilistausta voidaan tällöin täsmentää sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten että muun väestön osalta. Viimeksi 5.2.2021

Miten ikäryhmät lasketaan? Milloin minut lasketaan yli 70-vuotiaisiin?
Ikäryhmä, johon kuulut, lasketaan syntymäpäivän ei syntymävuoden mukaan. Esim. sinä päivänä, kun täytät 70, siirryt yli 70-vuotiaiden ryhmään.

Voinko ottaa rokotteen, jos olen allerginen?

  • On hyvin harvinaista, että koronarokotetta ei voi ottaa. Jos saa rokotuksesta välittömän vakavan allergisen reaktion eli anafylaksian, samaa rokotetta tai samoja ainesosia sisältävää toista koronarokotevalmistetta ei enää anneta.
  • mRNA-rokote ei sisällä mitään kasvi- tai eläinperäistä ainesosaa. Siitepölyallergikko tai allergisia oireita tietyistä ruoka-aineista saavat voivat ottaa rokotteen.
  • mRNA-koronarokotteen voi ottaa, vaikka olisi allerginen kananmunalle. mRNA-rokotteet eivät sisällä kananmunan proteiineja lainkaan.
  • Lue lisää mRNA-rokotteista usein kysyttyä (THL)

Voinko ottaa rokotteen, jos olen raskaana?
Raskaana oleville rokotetta suositellaan tutkimustiedon vähäisyyden vuoksi toistaiseksi vain yksilöllisen harkinnan mukaan. Uudet mRNA-koronarokotteet eivät sisällä eläviä viruksia eivätkä edes niiden osia, mutta niitä ei ole vielä systemaattisesti tutkittu raskaana olevilla ihmisillä. Vielä ei ole myöskään tutkittua tietoa siitä, kuinka hyvän suojan rokote antaa raskaana olevalle.
Hoitava lääkäri voi harkintansa perusteella suositella mRNA-rokotteen ottamista raskaana olevalle siinä tapauksessa, että henkilö haluaa rokotteen ja kuuluu perussairautensa takia koronaviruksen riskiryhmään tai hänellä on merkittävä riski altistua virukselle esimerkiksi työssään.

Milloin lapset rokotetaan?
Ensimmäisenä käyttöön otettu mRNA-rokote on tarkoitettu yli 16-vuotiaiden rokottamiseen ja toisena myyntiluvan saanut mRNA-rokote yli 18-vuotiaiden rokottamiseen. Tätä nuorempien rokottaminen koronarokotteilla tulee ajankohtaiseksi vasta, kun lapsia koskevaa tutkimustietoa on kertynyt riittävästi.

Miten toimia rokottamisen jälkeen

Pitääkö maskia käyttää vielä rokotteen oton jälkeen?
Rokotuksesta huolimatta huolehdi edelleen hyvästä käsi- ja yskimishygieniasta sekä turvaväleistä. Noudata aina voimassa olevia suosituksia muun muassa maskin käytöstä.

Mitä voin tehdä kun olen ottanut rokotteen?
Voit yleensä jatkaa normaalia elämää rokotuksen jälkeen. Esimerkiksi saunassa käyntiä tai liikuntaa ei tarvitse vältellä.

Voiko rokotteesta sairastua koronaan?
Et voi saada rokotteesta koronavirustartuntaa. Kuume ja lämpöily voivat johtua rokotuksesta, mutta ne voivat olla myös koronaan liittyviä oireita. Jää siksi kotiin, kunnes olet ollut 24 tuntia kuumeeton ilman kuumetta alentavaa lääkettä. Jos lämpöily jatkuu yli 3 vuorokautta tai jos sen lisäksi kehittyy muita koronavirukseen viittaavia oireita, hakeudu koronatestiin.

Mitä oireita voi rokotteesta tulla?
Kuten kaikilla lääkkeillä, myös tällä rokotteella voi olla haittavaikutuksia. Suurin osa oireista on lieviä ja lyhytkestoisia ja niitä esiintyy vain pienellä osalla rokotetuista.
Mahdolliset oireet

  • Yleisoireet: päänsärky, nivel- ja lihaskipu, kuume, vilunväristykset, väsymys tai huonovointisuus
  • Pistosalueen paikallisoireet: kuumotus, punoitus, turvotus, kipu, kutina, ihottuma
  • Imusolmukkeet voivat turvota paikallisesti.

Muut haittavaikutukset ovat harvinaisia.

Miten toimin, jos epäilen haittavaikutusta?
Jos huomaat rokottamisen jälkeen haittavaikutuksen, joka ei ole yleisten haittavaikutusten listalla, ota yhteyttä Koronarokotuspuhelimeen p. 02 266 0159 (ma-pe klo 8-14) He ohjaavat sinut ammattilaisen puoleen, joka haastattelun jälkeen ilmoittaa tietosi eteenpäin Fimeaan.
Haittavaikutuksia Suomessa voit seurata Fimean taulukosta.