Kysymyksiä ja vastauksia Luostarivuoren koulun Kerttulin yksikön paluumuutosta omiin tiloihin

Turun kaupunki järjesti 20.10. Teams-tilaisuuden, jossa huoltajille kerrottiin Kellonsoittajankadun tilojen sulkemiseen liittyvistä jatkosuunnitelmista ja Kerttulin yksikön muutosta takaisin omiin tiloihin. Tilaisuudessa olivat läsnä sivistystoimialan, tilapalvelujen, kouluterveydenhuollon ja ympäristöterveyshuollon asiantuntijat.

Tälle sivulle on koottu tilaisuudessa esitetyt kysymykset ja niiden vastaukset teemoittain.

• Miksi Kellonsoittajankadulle?
• Milloin pois Kellosta? 
• Kellonsoittajankadun tutkimustulokset ja terveys
• Muutto ja irtaimiston puhdistaminen
• Yleisiä kysymyksiä

Miksi Kellonsoittajankadulle? 

1. Miksi Kellonsoittajankatu 9–11 otettiin väistötilaksi? Rakennuksen kehno kunto ja huono sisäilma ovat yleisessä tiedossa turkulaisilla, lisäksi rakennuksesta on tehty useita sisäilmailmoituksia vuosien varrella ammatti-instituutin aikana.

2. Mihin perustuu aiemmassa infossa kerrottu olettamus siitä, että tilojen uskottiin olevan soveltuvia väistötiloiksi Kerttulin 1–2 lk lapsille nyt vuonna 2020? 

Kasvatus- ja opetuslautakunta ja liikuntalautakunta esittivät keväällä 2020 tilojen vuokraamista akuutteihin tilatarpeisiin (ruotsinkielinen esiopetus ja 5-vuotiaiden ryhmä, KOTO-toiminta ja liikuntasali).  Kaupunginhallitus hyväksyi Kellonsoittajan kadun tilojen vuokraamisen vuodeksi (18.6.2020 § 285) ja edellytti sisäilmaselvitystä vuokrattavista tiloista. 

Kesä-heinäkuun vaihteessa 2020 ruotsinkielisestä Koulukatu 10 päiväkodista saatiin sisäilmatutkimusten tulokset, joiden pohjalta toiminta tuli siirtää väistöön. Vaihtoehtoina oli korjata Koulukadun tilat tai siirtyä kokonaan väistöön ennen uuden Sofiankadun päiväkodin valmistumista 2021. Sivistystoimiala esitti tilojen korjaamisen sijaan toimintojen sijoittamista Kellonsoittajankadulle, jossa vielä oli tilaa jäljellä. Tilapalvelujohtaja teki kaupunginhallituksen kesätauon aikana päätöksen (3.7.2020 § 15) lisätilojen vuokraamisesta samoilla ehdoilla kuin kaupunginhallitus. Päätöksestä informoitiin kaupunginhallitusta. 

Kellonsoittajankadun tiloissa toiminut ammatti-instituutti muutti suunnitellusti Ruiskatu 8 tiloihin kesällä 2020. Kohteesta luopuminen oli osa kampuskokonaisuutta, jossa ensi vaiheessa keskitetään sote ja kaupan alan koulutus kaupungin omiin tiloihin Ruiskadulle ja pitemmällä aikavälillä Itäharjulle uudelle Taito-kampukselle.  

Sisäilmailmoituksia ammatti-instituutilta tuli tiloista 4 kpl opettajilta vuosina 2016–2018 ja 1 ilmoitus oppilaalta vuodelta 2017.  Ilmoitukset koskivat pääasiassa kerroksia 4–5. Vuosina 2019–2020 ammatti-instituutilta ei tullut lainkaan sisäilmailmoituksia. Tiloja, joista on joskus tehty sisäilmailmoitus, jätettiin pois käytöstä.  

Kellonsoittajankadun kiinteistön omistajan tavoitteena on kehittää kiinteistöä asumiskäyttöön. Tämän vuoksi kohde tullaan purkamaan. Kohteen asemakaavanmuutospäätöksestä on tehty valitus ja prosessi on kesken, joten Kellonsoittajankadun kiinteistön kehittämisen aikataulu on vielä avoin. Näin ollen on nähty, että tiloja voisi käyttää vielä vuoden verran. 

Kesälläkin tiloissa toimi ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen ryhmä, eikä mitään negatiivista palautetta tiloista tällöin tullut.  

3. Olisiko Kellonsoittajanakadun tilojen sijaan voitu harkita parakkeja tai liikuntasalin käyttöä väistötilana? 

Tilapalvelut ja sivistystoimiala selvittivät yhdessä laajasti erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja ennen kuin Kellonsoittajanakadun tiloihin päädyttiin ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen ja KOTO-toiminnan osalta. Parakkiratkaisut eivät tulleet aikataulullisista syistä kyseeseen tässä tapauksessa. Liikuntasali voisi mahdollisesti toimia hyvin lyhytaikaiseen tarpeeseen aputilana, mutta ei vuoden mittaiseen väistöön. 

4. Miksi kaupunki halusi kasvattaa väistötila-arkea elävien perheiden määrää ja määräsi kerttulilaiset osaksi tätä tilarumbaa? Kellon ankeat, purkukuntoiset tilat eivät sovi yhtään sen paremmin näille 6–8-vuotiaille kuin päiväkoti-ikäisillekään. Tuntuu erittäin epäreilulta joutua "sijaiskärsijäksi" hometiloihin tässä asiassa. 

5. Kuka päätti, että Kerttulin lapset joutuvat pois tiloistaan ja aloittavat koulun sisäilmaongelmaisessa rakennuksessa?

Sivistystoimialan johtaja Timo Jalonen teki päätöksen asiasta. Koska haasteellisessa tilanteessa oli sekä kouluikäisiä että päiväkoti-ikäisiä, hän katsoi siinä tilanteessa kokonaisuuden kannalta parhaimmaksi ratkaisuksi sijoittaa ensi sijassa kouluikäiset Kellonsoittajankadun koulurakennukseen ja pienimmät päiväkoti-ikäiset päiväkotirakennukseen. Tilojen huono kunto ei ollut tiedossa kesäkuun viimeisellä viikolla, kun päätöksen tein. 

Milloin pois Kellosta? 

6. Milloin lapsemme pääsevät takaisin Kerttuliin?

7. Milloin (tarkka viimeinen mahdollinen deadline) lasten muutto takaisin omiin tiloihin tapahtuisi?  

Heti, kun Koulukadun remontti valmistuu ja tilat on siivottu, voivat varhaiskasvatuksen lapset palata Koulukadulle.  

Tämän hetken arvion mukaan Koulukadun tilat on saatu siivottua ja muuttovalmiiksi 20.11. jälkeen. Mikäli muutto onnistuu viikonlopun aikana, oppilaat voivat palata Kerttuliin maanantaina 23.11. 

8. Miten on varauduttu siihen, että Koulukadun korjausaikataulu venyy arvioidusta?   

Koulukadun korjaustyöt ovat käynnissä ja hyvää vauhtia etenemässä. Urakoitsija on varannut riittävästi työvoimaa. Saadun aikatauluarvion mukaan tilat ovat käyttöönotettavissa 23.11. Mikäli tähän tulisi jostain syystä vielä pieni viive, on muutto marraskuun aikana edelleen mahdollista. 

9. Lukumääräisesti kuinka paljon lapsia on ollut nyt majoitettuna Kerttulissa 1. ja 2. luokkien tiloissa? 

Koulukadun Kerttulin tiloihin sijoitetuissa integroiduissa ryhmissä on sijoitettuna kokonaisuudessaan 35 lasta. Aikuisia heidän kanssaan työskentelee 11. 

10. Eikö heille voisi heti keksiä jonkin muun turvallisen paikan jostakin muualta nyt heti, jotta 1. ja 2. luokkalaiset pääsisivät heti pois Kellosta?

11. Voidaanko tällä hetkellä Kerttulin tiloissa oleville Koulukadun lapsille järjestää jokin muu väistötila Koulukadun remontin valmistumisen odotusajaksi, jotta kerttulilaisten muutto Kerttuliin voisi tapahtua heti? Lasten ei pitäisi joutua olemaan tuon kuntoisissa hometiloissa enää päivääkään. 

Kaupungilla ei ole mahdollisuutta järjestää Koulukadun lapsille muuta varhaiskasvatuksen tilojen vähimmäisvaatimukset täyttävää tilaa. Jos näin olisi, ei lapsia olisi alun perin sijoitettu Kerttulin yksikköön. 

12. Toivoisimme että koululaiset pääsisivät nyt mahdollisimman nopeasti pois Kellon tiloista. Mitä vaihtoehtoja tähän olisi?

13. Miksi lapsille ei etsitty ja tarjottu terveitä tiloja siihen saakka, kunnes muutto koittaa? Olisiko esim. Kerttulin koulun liikuntasali tai muu tila mahdollinen?

Koulun käyttöön ei ole ollut muuta tilaa tarjolla. Koulun puolesta olemme myös pyrkineet rauhoittamaan tilanteen niin koulunkäynnin kuin muutostenkin suhteen, jotta oppilaat ovat voineet keskittyä oppimiseen ja henkilöstö opettamiseen muutenkin näin poikkeuksellisen tilanteen vallitessa. 

Toiveena on myös ollut, että muutto takaisin Kerttuliin olisi mahdollista toteuttaa nopeasti. Ympäristön muutos kuluttaa kuitenkin aina voimavaroja niin oppilailta kuin henkilöstöltäkin sekä aiheuttaa kohtalaisesti lisätyötä ja uuteen sopeutumista. 

Yhtenä vaihtoehtona tietenkin voisi olla yksittäisten oppilaiden sijoittaminen Martin yksikköön, kunnes omiin tiloihin päästään palaamaan. Myös ryhmät voidaan mahdollisuuksien mukaan sijoittaa kokonaisuudessaan väliaikaisesti Martin yksikköön. Yhtenä haasteena tässä tilanteessa on kuitenkin oppilaiden koulumatkojen pidentyminen ja iltapäivätoiminnan järjestäminen. 

14. Jos lapsen joutuu ottamaan kotiopetukseen oireiden vuoksi ennen muuttoa, kuka maksaa tästä syntyneet palkkakustannukset vanhemmalle?

Kaupunki ei vastaa kustannuksista tällaisessa tapauksessa. 

Kellonsoittajankadun tutkimustulokset ja terveys 

15. Kellonsoittajankatu 9–11:een on tehty mittava sisäilmatutkimus keväällä 2019 (raportin kohta ”aiemmat tutkimukset”). Tämä tutkimus on luovutettu Turun kaupungille. Tiettävästi sekä tutkimuksen tekoon että myös tulosten käsittelyyn on osallistunut osin samoja henkilöitä kuin vuoden 2019 selvitykseen. Mistä tämä asiakirja löytyy luettavaksi? Miksi peräkkäisinä vuosina on teetetty eri firmojen kautta sama tutkimus samasta kiinteistöstä? 

Keväällä 2019 tehty tutkimus ei ole ollut mittava, vaan kyseessä oli kahden luokkatilan tutkiminen tehtyjen hajuhavaintojen pohjalta. Kyseinen raportti on julkaistu 20.10.2020 Ajankohtaiset kiinteistöt -sivustolla. Kevään 2019 tutkimuksen on tilannut kiinteistön omistaja. Tutkimusfirma on tuolloin toiminut myös kaupungin sisäilmatutkimusten palveluntuottajana. Vuoden 2020 tutkimukset on tilattu Turun kaupungin toimesta puitesopimuksen mukaiselta palveluntuottajalta.  

16. Miten löydökset eroavat, erityisesti haitallisten mikrobien osalta, vuosina 2019 ja 2020 tehdyistä tutkimuksista? 

Keväällä 2019 tehdyssä tutkimuksessa ei otettu materiaalinäytteitä, koska paikallisista kosteusvaurioista johtuneet toimenpiderajan ylittävät seikat olivat todettavissa sekä aistinvaraisesti että kosteusmittausten perusteella. 

17. Jos tutkimus on tehty kesällä 1–3. krs, niin mistä johtuu että 1. krs tulokset on saatu ennen koulun alkua, mutta 2–3. krs osalta tulokset tulivat vasta syyskuun lopulla?

Kaikkien kerrosten osalta tutkimustulokset saatiin syyskuun lopulla. Ensimmäisessä kerroksessa rakennusterveysasiantuntijan havainnot olivat poikkeavia sekä rakenteiden yleisen kunnon osalta että ylempien kerrosten tilanteeseen verraten, jolloin tutkija katsoi tarpeelliseksi informoida tutkimusten tilaajaa tekemistään havainnoista. 

18. Onko käyttöä turvaavia toimenpiteitä jo tehty väistötiloihin vai ovatko ne jääneet ehdotusten asteelle?

Raportissa esitetyt käyttöä turvaavat toimenpiteet on määritetty vuoden väistötilakäyttöä ajatellen. Tiloissa, joissa altistumisriski on korkea, on tehty toimenpiteitä jo loppukesällä. 

19. Montako sisäilmailmoitusta on tullut ennen vuotta 2016? 

Järjestelmässä ei ole kirjattuna sisäilmailmoituksia ennen vuotta 2016. 

20. Kelloon on tehty sisäilmaselvitys vuonna 2019. Tässä on ollut mukana mm. Johanna Kaipia ja tutkimus on luovutettu Turun kaupungille.  Mitä mikrobeja tuolloin löydettiin? Ja poikkesiko löydökset näin paljon toisistaan vuotta myöhemmin? Kuulin, että vuoden 2019 tutkimus on yli 120 sivua pitkä, missä loput sivut ja miten kahdesta luokasta tulee noin pitkä raportti?

Vuoden 2019 tutkimus, jossa Kaipia on ollut mukana, on käsittänyt kahden luokkatilan kartoituksen aistinvaraisten havaintojen pohjalta. Tiloissa todettiin kosteusvauriot, jotka olivat aiheuttaneet väri- ja muodonmuutoksia pintamateriaaleihin sekä poikkeavaa hajua vaurioalueella. Havaintojen ja kosteusmittausten perusteella todettiin toimenpiderajan ylittyvän eikä mikrobinäytteitä näin ollen otettu. 

Vuoden 2019 tutkimusraportti on julkaistu kokonaisuudessaan Ajankohtaiset kiinteistöt -sivulla. Vuoden 2020 tutkimusraportti on 127-sivuinen ja liitteineen 244 sivua. 

21. Vuoden 2019 tutkimuksen tulosten mukaan mikrobeja ei tarvinnut edes tutkia, koska jo aistinvaraisesti oli huomattavissa haitat. Eikö tällöin ollut syytä olettaa, että rakennuksessa on ongelmia?

Tutkimuksessa selvitettiin aistinvaraisten havaintojen aiheuttajaa, mikä muiden havaintojen ja kosteusmittausten perusteella kohdistui lavuaarien ympäristöön ja paikallisiin vesivahinkoihin. 

22. Miksi tutkimuksia tehtiin silloin kun lapset käyttivät rakennusta? Eikö juuri porauksista pöllytetä mikrobeja ilmaan lisää? 

Tutkimuksia ei ollut mahdollista tehdä käytön ulkopuolella. Rakenneavausten tekemisessä pyritään käyttämään mahdollisimman vähän pölyä tuottavia menetelmiä sekä kohdepoistoa. Tarvittaessa rakenneavausten tekemiseksi rakennetaan osastointeja sekä alipaineistusjärjestelyjä.  Rakenneavaukset tulee pitää peitettynä, kun tarvittavat havainnot niistä on tehty. Näillä tavoilla pyritään vähentämään rakenneavauksista sisäilmaan kulkeutuvien epäpuhtauksien määrää. 

23. Miten lapsille osattiin valita turvallisimmat tilat rakennuksesta, jos sitä ei ollut vielä tutkittu? 

Käyttöön valittiin toiminnallisesti järkevin mahdollinen kokonaisuus, eli sisääntulokerros ja siitä heti seuraavat kerrokset. Käyttöönotettavien tilojen kohdalla kiinnitettiin huomiota myös riittävään ilmanvaihtoon ja siihen, ettei kyseisissä tiloissa ole aiemmin koettu sisäilmahaittaa. Ammatti-instituutin ajalta sisäilmailmoituksia tuli tiloista 4 kpl opettajilta vuosina 2016–2018 ja yksi ilmoitus oppilaasta vuodelta 2017. Ilmoitukset koskivat pääasiassa kerroksia 4–5. Vuosina 2019–2020 ammatti-instituutilta ei tullut lainkaan sisäilmailmoituksia. 

24. Mitä mikrobeja tarkalleen ottaen on löytynyt 1–2 lk lasten käyttämistä kaikista tiloista, mukaan lukien luokkahuoneet, ippen tilat sekä muut tilat, joita lapset käyttävät? Kysymys erityisesti koskien sädesienilöydöksiä: mistä koululaisten käyttämistä tiloista sädesientä on löydetty?  

Kellonsoittajankadulla 1–2 luokkien käytössä olevista kolmannen kerroksen luokkatiloista otettiin kuusi materiaalinäytettä, joista kahdessa ikkunanäytteessä todettiin viite mikrobivauriosta. Kokonaisuudessaan kolmannen kerroksen näytteissä esiintyi seuraavia mikrobeja: 

Kosteusvaurioindikaattorit on merkitty taulukkoon tähdellä. Lisäksi 3. kerroksen luokkatilojen näytteissä esiintyi hiivasieniä ja steriiliä rihmaa. 

Yhden 3. kerroksen luokkatilan (A308) ulkoseinänäytteessä todettiin mikrobiviljelyssä aktinomykeettejä eli sädesientä, jota kasvatusalustalta laskettiin kolme kappaletta. Kyseisessä näytteessä esiintyi vain niukasti elinkykyisiä mikrobeja eikä kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja havaittu merkittävissä määrin. Analyysilaboratorion tulkintana ko. näytteen osalta oli, että rakennusmateriaalissa ei katsota esiintyvän mikrobikasvustoa.

25. Mistä kohtaa rakennusta sädesientä ja terveydelle haitallisia mikrobeja löytyi?  

Tieto mikrobilajistosta on tärkeä osa kokonaisuutta, mutta yksinomaan lajiston perusteella, esim. yksittäisten mikrobien esiintyessä näytteissä, ei tule tehdä päätelmiä rakennuksen terveellisyydestä. Käypä hoito -suosituksen mukaan myöskään syysuhdetta yhdenkään terveysvaikutuksen ja kosteus- ja homevauriorakennusten välillä ei ole voitu todeta, koska ei tiedetä mistä tekijöistä ja millä mekanismilla terveysvaikutukset aiheutuvat. Materiaalinäytteiden viljelyn tulosten tulkinnassa tarkastellaan sekä mikrobien kokonaispitoisuutta että mikrobilajistoa keskittyen kosteusvauriota indikoivien mikrobien esiintymiseen. Mikrobivaurioita todettiin: 

• sokkeli- ja ulkoseinärakenteiden eristekerroksissa ensimmäisessä kerroksessa sekä toisessa kerroksessa entisten asuntojen kohdalla 

• Välipohjarakenteiden eristekerroksissa liikuntasalissa ja ruokalatilassa 

• Liikuntasalin ikkunoiden koteloinneissa 

• Toisen ja kolmannen kerroksen ikkunoiden kotelorakenteissa paikallisesti. 

Yksittäisten näytteiden mikrobilajistot sekä kunkin näytteen näytteenottopisteet löytyvät tutkimusraportin liitetiedostosta Ajankohtaiset kiinteistöt -sivustolta. 

26. Mitä haitallisia mikrobeja löytyi esim. ekaluokkalaisten käyttämän luokan ikkunoista? Onko ko. ikkuna nyt tuuletuskäytössä? Käytetäänkö ikkunaa "väärin"?  

Mikrobien esiintymistä näytteissä arvioidaan sen pohjalta, mikä on tavanomaisesta poikkeavaa mikrobikasvustoa. Vauriottomistakin rakennuksista otetuissa mikrobinäytteissä voi esiintyä yksittäisinä pesäkkeinä mitä tahansa mikrobia. Mikrobiviljelyiden tuloksia tulkittaessa käytetään lajistoon keskittyvässä arvioinnissa kosteusvaurioindikaattorimikrobien listausta, jotka ovat harvemmin vauriottomien rakennusten rakenteissa tai ilmassa esiintyviä mikrobeja. Kolmannesta kerroksesta otetuissa ikkunarakenteiden materiaalinäytteissä esiintyi yhdessä näytteessä kolmesta Aspergillus fumigatus ja Sporobolomyces sekä kahdessa näytteessä kolmesta lisäksi Exophiala, Phoma ja Ulocladium. 

Ikkunatuuletuksella ei ole sisäilman laatua heikentävää merkitystä. 

27. Onko opettajia ja koko henkilökuntaa ohjeistettu oikein homerakennuksessa työskentelystä, ja miten tapahtuu tuulettaminen?  

Erillistä ohjeistusta rakennuksessa työskentelystä ei tietääksemme ole annettu, kuten ei myöskään tuulettamisesta. Ikkunatuuletuksella ei ole sisäilman laatua heikentävää merkitystä, vaan päinvastoin. Lyhytaikaisella tuuletuksella ei myöskään ole vaikutusta ilmanvaihdon toimintaan. 

28. Minkälaisia pitkän aikavälin terveyshaittoja usean kuukauden altistuminen sisäilmatutkimuksessa todetuille homesienille ja bakteereille voi lapsillemme aiheuttaa? 

29. Mitä terveyshaittoja näistä mikrobeista lapsille seuraa? 

30. Mitä meidän vanhempien tulisi nyt tietää homealtistuksesta? 

Sisäilmassa voi olla lukuisia haittatekijöitä, joista voi aiheutua yleensä lieviä ja altistuksen loppuessa ohimeneviä oireita. Oireet ovat yleisluonteisia eli yksittäisten oireiden taustalla voi olla monia muitakin syitä. Tavallisimpia ovat esim. päänsärky, poikkeuksellinen väsymys, silmien kirvely, kurkun käheys, yskä, nuha ja nenän limakalvojen kuivuminen. Oireilu on aina yksilöllistä.  Samoissa tiloissa yksi voi kokea oireita, toinen ei ja oirekuvat vaihtelevat. 

Koska oireiden takana voi olla useita eri syitä, niitä tutkitaan ja hoidetaan aivan samalla tavalla kuin ko. oiretta muutenkin. Lääketieteessä ei ole määrittelyä “sisäilmasairaudelle”, jolla olisi tietyt spesifit oireet. 

Tieteellistä näyttöä on siitä, että kosteus- ja homevauriot lisäävät jonkin verran astman puhkeamisen riskiä (1,5x) ja hengitystieoireita. Vielä ei kuitenkaan tiedetä, mitkä tekijät kosteusvaurioituneissa rakennuksissa aiheuttavat näitä oireita ja millä mekanismilla. Tästä syystä ei ole pystytty asettamaan terveysperusteisia raja-arvoja yksittäisille mikrobeille, kuten esim. sädesienelle. 

Pääasiallisesti huonoon sisäilmaan, kuten myös kosteus- ja homevaurioihinkin, liitetty oireilu on lievää ja se lakkaa, kun altistuminen tavalla tai toisella loppuu. 

31. Kuka vastaa, jos Kelloon sijoitetuille aiheutuu tästä altistamisesta terveyshaittoja nyt tai myöhemmin?

Kunta vastaa varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta ja siten myös terveellisestä ja turvallisesta oppimisympäristöstä. Kiinteistöjen omistajana ja palvelujen järjestäjänä kunnan tulee huolehtia rakennuskannan kunnosta ja toimivasta palveluverkosta. Valtaosa havaituista fyysiseen ympäristöön liittyvistä epäkohdista on sellaisia, joiden poistamisesta vastaa kiinteistön omistaja.

Oppilaitoksen tai päiväkodin johdolla on opetuksen järjestäjän edustajana kokonaisvastuu johtamansa yksikön toiminnan järjestelyistä sekä oppilaiden ja opiskelijoiden opiskeluympäristön ja henkilöstön työn ja työympäristön terveellisyydestä ja turvallisuudesta. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon yhtenä tehtävänä on terveydenhuoltolain mukaan koulu- ja oppilaitosympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä yhteisön hyvinvoinnin edistäminen ja seuranta yhdessä muiden viranomaisten, oppilaiden ja opiskelijoiden kanssa.   

Työntekijät kuuluvat työsuojelun piiriin. Työsuojelutarkastajat tekevät työsuojelutarkastuskäyntejä ja ohjeistavat/velvoittavat työnantajaa korjaamaan työturvallisuuteen liittyvät puutteet. Työterveyshuolto tekee työpaikkaselvityksiä säännöllisin väliajoin ja olosuhteiden muuttuessa. Työterveyshuollon tehtävänä on mahdollisen sisäilmaongelman terveydellisen merkityksen arviointi. 

Kunnan terveydensuojeluviranomaisen tehtävänä on alueellaan valvoa terveydensuojelulain noudattamista, esimerkiksi terveydellisten vaatimusten toteutumista.  Koulut ja päiväkodit ovat terveydensuojelulain 13 §:n perusteella ilmoituksenvaraisia huoneistoja, ja niiden terveydellisten olosuhteiden valvonta kuuluu kunnan terveydensuojeluviranomaiselle. 

32. Kenen vastuulla altistaminen jatkuu muuttoon saakka nyt, kun kiinteistön tilanne on tiedossa? 

Kaupungin kohteita valvotaan toimimalla kohdekohtaisessa sisäilmatyöryhmässä arvioimassa ja ratkomassa syntyneitä terveyshaittoja. Sisäilmatyöryhmä on eri toimijoista ja tilan käyttäjien edustajista koostuva työryhmä, jonka tehtävänä on suunnitella ja koordinoida sisäympäristöön liittyvien ongelmien ratkaisuprosessia sekä arvioida selvitysten tuloksia ja tarvittavia toimenpiteitä. Monialaisella yhteistyöllä käsitellään sisäilma-asioita riittävän moniammatillisesti ja pyritään estämään ongelmien pitkittymistä.  

Sisäilmatyöryhmä on viranomaisten ja kunnan eri hallintokuntien yhteistyöryhmä. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen tehtävänä on alueellaan valvoa terveydensuojelulain noudattamista sisältäen terveydellisten vaatimusten toteutumista. Terveydensuojeluviranomainen voi toimia sisäilmatyöryhmässä asiantuntijaroolissa, mutta samalla on huolehdittava viranomaisroolista. Mikäli asian selvittäminen ei sisäilmatyöryhmässä etene terveydensuojelun kannalta riittävästi, on terveydensuojeluviranomaisen otettava asian selvittäminen omaan johtoonsa.  

33. Miksei esim. lasten paljon käyttämää portaikkoa siivota kunnolla Kellonsoittajankadulla? Noin kuusi kertaa kulkevat siitä päivittäin.

Portaikko siivotaan sopimuksen mukaan kerran päivässä illalla. Palaute on välitetty palveluntuottajalle.  

Muutto ja irtaimiston puhdistaminen 

34. Miten huonekalut ja tavarat puhdistetaan mikrobeista? 

Irtaimistosta ei ole vielä tehty päätöksiä, mutta mikäli irtaimistoa lähdetään siirtämään, tullaan niille tekemään asianmukainen puhdistus alan ammattilaisen toimesta. 

35. Pitääkö lasten tavarat ja vaatteet desinfioida jotenkin, jos ne ovat mahdollisesti altistuneet mikrobeille? 

Biosidejä sisältäviä pesuaineita tai desinfioivia aineita ei puhdistuksessa tule käyttää. Tavarat ja vaatteet, joissa ei ole näkyvää hometta eikä voimakasta homeenhajua, voidaan puhdistaa. Puhdistuksessa tulee noudattaa kullekin materiaalille annettuja puhdistusohjeita, mutta vaatteiden ja tekstiilien osalta suositeltavinta on pesu mahdollisimman korkeassa lämpötilassa, vähintään 60 asteessa. Kovapintaisten tavaroiden puhdistamisessa voi käyttää yleispuhdistusainetta. Mikäli tavaroissa tai vaatteissa esiintyy puhdistuksen jälkeenkin poikkeavaa hajua tai ne aiheuttavat oireita, ne tulee hävittää. 

36. Kellonsoittajankadun ruotsinkielisten vanhempien lapsia koskevassa infossa kerrottiin, että jos lasten tavaroita siirretään Kellonsoittajankadulta minnekään, pitäisi ne puhdistaa alan ammattilaisilla. Päteekö tämä Kerttulin 1–2 lk lasten tavaroihin, pulpetteihin, kirjoihin, tiloissa säilytettyihin sadevaatteisiin yms.?

Irtaimiston osalta ei ole vielä tehty päätöksiä, mutta mikäli irtaimistoa lähdetään siirtämään, tullaan niille tekemään asianmukainen puhdistus alan ammattilaisen toimesta.  Lasten henkilökohtaisten tavaroiden osalta ohjeistus on, että tavarat, joissa ei ole näkyvää hometta eikä voimakasta homeenhajua, voidaan puhdistaa. Puhdistuksessa tulee noudattaa kullekin materiaalille annettuja puhdistusohjeita, mutta vaatteiden ja tekstiilien osalta suositeltavinta on pesu mahdollisimman korkeassa lämpötilassa, vähintään 60 asteessa. Kovapintaisten tavaroiden puhdistamisessa voi käyttää yleispuhdistusainetta. Biosidejä sisältäviä pesuaineita tai desinfioivia aineita ei puhdistuksessa tule käyttää. Mikäli tavaroissa tai vaatteissa esiintyy puhdistuksen jälkeenkin poikkeavaa hajua tai ne aiheuttavat oireita, tulee ne hävittää. 

37. Koulukadun päiväkodista löytyi myös sädesientä. Tuotiinko Kerttuliin sijoitettujen lasten tavarat tuolta päiväkodista Kerttulin tiloihin ja puhdistettiinko niitä mitenkään ennen muuttoa Kerttuliin?  

Koulukadulta Kerttuliin siirretyt kalusteet ovat kovapintaisia, uudehkoja, lasten pöytiä ja tuoleja. Päiväkodin oma siistijä puhdisti kalusteet läpikotaisin pyyhkimällä ne peruspuhdistusaineella.

38. Kuinka nopeasti Kerttulin tavaroiden muutto tehtiin Kelloon? Kuinka monta päivää meni?  

Kokonaisuudessaan muuttoon kului aikaa noin viisi työpäivää per opettaja. Tämä aika on sisältänyt pakkaamisen ja tilojen järjestelyjen Kerttulissa tuleville käyttäjille, itse muuton sekä tavaroiden paikalleen laittamisen ja tilojen järjestämisen Kellonsoittajankadulla. Paluumuutto tulee olemaan selkeästi helpompi ja nopeampi toteuttaa takaisin Kerttuliin. 

39. Missä aikataulussa takaisinmuutto nyt tehdään? Onko mahdollista hakea jokin muu väistötila heti, esim. Kerttulin liikuntasali, jottei altisteta kerttulilaisia lisää?

Tämän hetken tiedon mukaan Kerttulissa päästään jatkamaan toimintaa ma 23.11. 

40. Pidetäänkö opetuksessa tauko muuton ajan, kun lapset muuttavat Kellosta pois?

Muutto pyritään järjestämään ammattilaisten toimesta siten, että opetus jatkuu seuraavana päivänä mahdollisimman normaaliin tapaan. Tietenkin tähän vaikuttaa tarkka ajankohta eli voidaanko muuttoa tehdä esim. viikonlopun aikana. 

Yleisiä kysymyksiä

41. Miksei meitä vanhempia ole informoitu tästä kunnolla?  

Koulukadun päiväkodin väistötilatarve todettiin kesä-heinäkuun vaihteessa. Tässä tilanteessa vaadittiin nopeita ratkaisuja haastavana kesäloma-ajankohtana. Vanhempia on pyritty tiedottamaan tästä huolimatta mahdollisimman ajantasaisesti.  

Kaikki tieto on jaettu aina heti, kun sitä on ollut saatavilla niin tiedotteina kuin viesteinäkin. Huoltajien kysymyksiin ja huolenaiheisiin on aina vastattu ja palautteita on myös välitetty eteenpäin. 

Tällä sivulla pyritään myös vastaamaan huoltajia askarruttaviin kysymyksiin. 

42. Miten Kellossa olevien lasten altistaminen voidaan saada pienemmäksi muuttoon saakka? Onko mitenkään mahdollista tehdä väliaikaisesti esim. enemmän retkiä, pitää tunteja/ olla ulkona tai muita mahdollisuuksia?

Opettajat varmasti huomioivat tämän toiminnan suunnittelussa. 

43. Onko mahdollista siirtää lapsi etäopetukseen?

Yksittäisten oppilaiden kohdalla voidaan harkita väliaikaista sijoittamista Martin yksikköön. Tällaisessa tilanteessa huoltajan tulee olla yhteydessä apulaisrehtoriin. Etäopetukseen ei ole mahdollisuutta siirtyä, koska opettaja ei voi toimia samanaikaisesti sekä lähi- että etäopetuksessa.

44. Eikö siirtyminen yksin uuteen luokkaan aiheuta kuormitusta lapselle? 

Lapset ovat hyvin erilaisia ja kokevat asiat eri tavoin. Varmasti ryhmän vaihtaminen voi aiheuttaa kuormitusta, jonka vuoksi asiaa on syytä pohtia tarkkaan.