Yliopistoyhteistyöllä paljon annettavaa Turun linnan kehittämiselle

Turun museokeskuksella olemme innoissamme yliopistoyhteistyön lisääntymisestä. Voimme jatkossa tuoda yhä monipuolisemmin tietosisältöjä esille, jos saamme mukaan myös museon ulkopuolista erikoisosaamista. Ensin täytyy kuitenkin löytää ne kanavat, joista tavoittaa kuhunkin projektiin sopivat yhteistyötahot ja se tapahtuu parhaiten yhdessä ideoimalla.

Turun museokeskus ja Turun yliopisto järjestivät syksyllä 2018 Akateeminen syyspäivä -tapahtuman, jossa museokeskuslaiset saivat esitellä omia yhteistyöideoitaan. Olin kollegani Bengt Selinin kanssa kertomassa Turun linnan monipuolisista mahdollisuuksista, joita yliopistokin toiminnassaan voisi hyödyntää. Museomaailmassa kannustamme jatkuvaan oppimiseen, mahdollistamme oppimisen yli oppiainerajojen ja tarjoamme ihan erilaisen oppimisympäristön. Toivoimme, että tämä lisäisi entisestään yliopistoyhteistyötä ja muistuttaisi mahdollisuudesta jalkautua museomaailmaan tietosisältöjä esittelemään.

Kahvitauolla, jolloin usein ne parhaat ideat syntyvätkin, tuli luoksemme silloin tohtorikoulutettava, nykyään FT Harri Uusitalo kieli- ja käännöstieteiden laitokselta juttelemaan yhteistyön mahdollisuudesta. Tartuimme innolla ehdotukseen ja kutsuimme Uusitalon käymään Turun linnassa. Tapaamisen aikana suunnittelimme kaikenlaista, osa ideoista vaatii enemmän aikaa ja rahaa toteutuakseen, osa saadaan aikaiseksi nopeammalla aikataululla. Uusitalon kielihistorian tuntemus ja kontaktit mahdollistavat kuitenkin ihan uudenlaisia historian elävöittämisen tapoja, koska voimme tuoda esimerkiksi 1600-luvun puhekieltä ja muita ääniä osaksi näyttelytiloja.

Ensimmäisenä yhteistyöprojektina suunnittelimme toteuttavamme äänimaailmaa Turun linnan Katetut joulupöydät -näyttelyyn. Linnan 1600-luvun joulukattausta esittävä interiööri elävöityisi huomattavasti lisätyillä äänillä ja mikä sen sopivampaa sisältöä joulun aikaan kuin Raamatun tekstit. Uusitalo on tutkinut aikakauden kirkollisia tekstejä ja käsikirjoitti lyhyen kohtauksen 1600-luvun kielellä. Äänitysstudiolla on jo käyty ja pian museokävijät pääsevätkin kuuntelemaan, miten sanat ja äänteet ovat muuttuneet aikojen saatossa.

Jatkossa haluaisimme yhteistyössä lähteä tuomaan esille kaupungin asukkaiden erilaisia kulttuuritaustoja ja monikielisyyttä vuosisatojen varrella ja tätä historian moniäänisyyttä olemme myös Turun linnassa halunneet nostaa esiin. Linnan salit ja käytävät ovat täyttyneet erilaisista ihmisistä, niin ylhäisistä kuin alhaisistakin, ja monet eri kielet ovat kaikuneet holveissa. Haluaisimme, että museokävijät ymmärtäisivät kaupungin ja sen linnan olleen kohtaamispaikka kautta aikojen. Yliopistoyhteistyön hengessä olemme suunnitelleet ja toteuttaneet kuluneen syksyn aikana Turun yliopiston saksan opiskelijoille teemaopastuksen, jossa korostettiin kansainvälisyyttä tapakulttuurin esineiden ja yleisen liikkuvuuden näkökulmasta.

Tulevaisuuden haaveissa on toteuttaa äänimaailmaa muun muassa esilinnassa sijaitsevaan Pietari Brahen aikaa linnassa esittävään pienoismalliin. Puhuttuja kohtauksia toteuttamalla se tarjoaisi kävijöille lisää tietoa linnan asukkaista ja rakennuksen eri toiminnoista. Näin mahdollistuisi myös kokonaisvaltainen kokemus kävijöille.

Yhteistyössä voimme vuosien varrella pyrkiä toteuttamaan, vaikka minkälaisia esittämisen tapoja ja siten tuoda historian sisältöjä kaikkien ulottuville monipuolisin keinoin. Yliopistoyhteistyö pääseekin juuri tällä tavalla hyvin oikeuksiinsa, voimme hyödyntää eri alojen asiantuntijoiden erityisosaamista. Yhteistyö hyödyttää varmasti myös yliopistotutkijoita, sillä he pääsevät näkemään, miten museot popularisoivat tutkimustietoa ja tuovat asiasisältöjä monipuolisin keinoin kävijöiden koettavaksi.