Omakirjasto-projektin piloteista käytännön kokemusta

Kiinnostava sisältö innostaa tarttumaan tablettiin

Omakirjasto-projektissa on testattu kotihoidon asiakkaiden valmiuksia käyttää digitaalisia kirjasto- ja kulttuuripalveluita. Tarkoituksena on selvittää, millaisia ongelmia tulee vastaan ja millaista tukea tarvitaan.

Asiakkaiden lähtökohdat ovat olleet varsin erilaisia. Toiset ovat kokeneita tietokoneen käyttäjiä, joillakin on myös tabletti ja aika monella älypuhelin. Moni hoitaa esimerkiksi pankkiasiat, käyttää Facebookia ja pelailee pelejä tietokoneella tai muulla laitteella. Silloin uusien palveluiden käyttöönottokin voi sujua kätevästi.

Toiset taas eivät ole aikaisemmin käyttäneet juuri mitään tietoteknisiä laitteita. Omakirjasto-projektille on hankittu tabletteja, jonka asiakas on voinut saada käyttöönsä kokeilun ajaksi. Sen myötä moni on päässyt kokeilemaan tablettitietokonetta ensimmäistä kertaa elämässään.

Miten tämä toimii?

Liikkeelle on lähdetty esittelemällä itse laite asiakkaalle. On katsottu, miten laite käynnistetään, miten sitä ladataan ja niin edelleen. Sitten asiakkaalle on esitelty valikoima digitaalisia palveluita, joista asiakas on saanut oman kiinnostuksensa perusteella valita yhden, jota on yhdessä lähdetty kokeilemaan.

Pääpaino valikoimassa on ollut kirjasto- ja muissa kulttuuripalveluissa.

Monet ovat ilahtuneet äänikirjapalvelun mahdollisuuksista, toiset ovat nauttineet Turun filharmonisen orkesterin konserteista ja joillekin Virtuaalikirkon jumalanpalvelukset ovat olleet tärkeitä. Asiakkaan kiinnostuksen mukaan on kokeiltu muitakin palveluita. Yle Areena on kiinnostanut monia, mutta yhdessä on tutustuttu myös esimerkiksi sotapäiväkirjoihin ja lintukameroihin.

Tarpeeksi kiinnostava sisältö on tekijä, joka innostaa tarttumaan tablettiin ja kokeilemaan itse. Eräskin asiakas oli arka itse koskemaan tablettiin, mutta innostui kokeilemaan navigointia, kun etsimme karttapalvelusta tuttua mökkisaarta saaristosta.

Mahjongia pelaamassa

Jatkuvan tuen tarve

Asiakkaiden opastajina ovat toimineet hoitoalan opiskelijat sekä kirjaston työntekijät. Opastajien kotikäyntien välissä ja jälkeen asiakkaat ovat saaneet itsenäisesti tutustua laitteeseen. Osa asiakkaista ei ole yksin uskaltanut tarttua tablettiin, vaan se on saanut odottaa pöydällä opastajan seuraavaa käyntiä.

Tärkein tuki digilaitteiden käytön opettelussa tuntuu olevan läheiset henkilöt: puoliso, henkilökohtainen avustaja, lapset ja lastenlapset eli kaikki, jotka muutenkin ovat asiakkaan tukena. Varsinaista tietoteknistä tukea tarvitaan harvoin. Tärkeintä on, että asiakas saa jonkun kanssa rauhassa kerrata, kokeilla ja tutustua laitteeseen ja sisältöihin.

Projektin testiasiakkaista huomaa hyvin jatkuvan tuen merkityksen. Ne, joilla ei ole ollut jatkuvaa tukea tarjolla, ovat lopulta halunneet luopua tabletista ja tuumanneet, että sen käyttäminen on liian hankalaa. Sen sijaan moni niistä, joilla tukea on toistuvasti ollut tarjolla, on innostunut hankkimaan itselleen oman tabletin.

Suurimpana haasteena onkin löytää tukea niille, joilla ei ole omaisia tai muita läheisiä. Useat järjestöt ja muut tahot tarjoavat maksutonta digitukea eri puolilla kaupunkia, mutta kotiin asti tukea on harvoin saatavilla.

Haasteita ja mahdollisuuksia

Tottumattomalle digilaitteen käyttäjälle kaikki voi olla uutta ja termit ja symbolitkin vieraita. Ongelmia voivat aiheuttaa myös esimerkiksi käsien vapina, näköongelmat tai heikentynyt muisti. Toisinaan ratkaisu käytännön ongelmaan löytyy helposti. Esimerkiksi tabletin asettaminen tukevasti pöydälle ja kosketuskynän käyttäminen voivat auttaa, vaikka kättä ei saisikaan liikutettua kovin vakaasti.

Jos muisti on kovin huono, asian voi joutua opettelemaan aina uudelleen. Toisaalta on ollut hienoa huomata, että esimerkiksi tabletilla olevat kuvakkeet tukevat hienosti muistamista. Myös tarpeeksi selkeät ja yksinkertaiset ohjeet ovat suureksi avuksi paitsi ensi kertaa palveluun tutustuttaessa niin myös myöhemmin, kun aiemmin opittua palautetaan mieleen.

Parhaimmillaan asiakkaalle on avautunut uusi maailma vaikkapa äänikirjapalvelun muodossa, ja samalla hän on saanut kokea oppivansa jotain ihan uutta.

Korpela Maria

Tietoa kirjoittajasta

Maria
Korpela
Projektisuunnittelija
Turun kaupunginkirjasto