Bauhaus, Paimio ja Turun juhlavuosi 1929

Turun messuja on arkkitehtuuritutkimuksessa kutsuttu jopa funktionalismin manifestiksi Suomessa.

Tänä vuonna juhlitaan Bauhausin 100-vuotisjuhlaa. Sen vuoksi Saksassa on esillä runsain mitoin tätä modernin esine- ja arkkitehtuurisuunnittelun alullepanijaa käsitteleviä tapahtumia ja näyttelyjä, ja Dessauhin on avattu uusi Bauhaus museo.  

Berliinissä Bröhan-museossa on suppea, mutta suomalaisesta näkökulmasta katsoen todella mielenkiintoinen Nordic Design -näyttely. Näyttely keskittyy Bauhausin suunnitteluprinsiippien soveltamiseen pohjoismaissa. Bauhaus tunnettiin hyvin pohjoismaisten arkkitehtien keskuudessa. Esimerkiksi Alvar Aalto tutustui vuonna 1929 Saksassa Uusi Frankfurt -asuntotuotantoprojektin arkkitehtuuri- ja huonekalusuunnitteluun. Pohjoismaissa ei kuitenkaan kopioitu uutta tyyliä suoraan, vaan sovellettiin opittua. Keskeistä pohjoisessa modernismissa oli, näyttelyn mukaan, vahva luonnontuntu ja ”hygge” elämänasenteena.

Suomi pohjoismaisen designin eturintamassa

Bröhan-museon näyttely alkaa (varsinais-)suomalaisittain huomionarvoisesti Paimion parantolasta. Kuljetaan suoraan potilashuoneeseen. Onko Paimion parantola näin merkittävä kohde? Näyttää olevan, ainakin Saksasta katsoen. Berliner Morgenpostin näyttelyarviossa mainitaan Aallon kirjoittaneen modernilla mestariteoksellaan design- ja arkkitehtuurihistoriaa, ja että Paimion parantolan Aalto-huonekalut ovat näyttelyn ehdoton kohokohta.

Paimion parantolan potilashuone Bröhan-museon näyttelystä. Kuva Olli Immonen.

Näyttelyssä tuodaan Ruotsin osalta esille vuoden 1930 Tukholman messujen suuri merkitys uusien näkemysten jalkautumisessa maahan. Messut herättivät valtaisan kiinnostuksen ja siellä vieraili yli neljä miljoonaa vierasta. Näyttely käynnisti kiivaan keskustelun funktionalismista. Muodostui kaksi puoluetta, traditionaalista suunnittelua kannattivat Tradit ja modernismia luontevasti Funkit.

Funktionalismin manifesti Suomen Turussa

Bröhan-museon näyttely ei kerro Turun messuista Tukholmaa edeltävä vuonna 1929. Niitä voi kuitenkin hyvin verrata Tukholman messuihin uusien ideoiden esille tuojina. Turun messuja on arkkitehtuuritutkimuksessa kutsuttu jopa funktionalismin manifestiksi Suomessa.

Alvar Aalto kuvasi Helsingin Sanomien haastattelussa messuravintolan suunnitteluperiaatteita ”Samppalinnan vuoren pyöreässä lasiravintolassa on hakemamme esteettinen vaikutelmamme toteutettu ilman kattolistoja ja kreikkalaisia lehtikuvioita. Ne yksiköt, joista se on kokoonpantu ovat katkeamaton lakirivi, kantava rakenne, kattoterassien katokset ja Cream Moisonin punaiset reklaamipinnat.”. Kuva HAMin vuoden 2017 Modernismi -näyttelystä. Kuva Olli Immonen.

Samalla tapaa kuin Tukholman messut niin Turun messutkin herättivät yleisössä suurta kiinnostusta. Helsingin Sanomien jutun mukaan kaupungin 700-vuotisriemujuhlan ohjelmistoon kuuluvilla messuilla yleisö pystyi ensimmäistä kertaa tutustumaan viime vuosien rakennustaiteen uudistustyöhön. Uuden suunnan airuiksi lehti nosti messujen pääarkkitehdit, Erik Bryggmanin ja Alvar Aallon. Aalto esitteli lehden jutussa innostuneesti messujen arkkitehtuuria. Valmistelu oli tapahtunut kahdessa turkulaisessa arkkitehtitoimistossa, yli kymmenen arkkitehdin voimin, ja hyvin nopealla aikataululla. Arkkitehtuurin kielessä oli hylätty vain koristeellisuutta palvelevat elementit.

Turun messut, Juhannusviikko 1929. Etualalla nuori arkkitehti Alvar Aalto matkalla maineeseen. Taustalla, kuten usein taiteilijoihin liittyvässä julkisuudessa tai historiankirjoituksessa, työskentelykumppani ja puoliso Aino Aalto. Kuva Alvar Aalto -museo.
 

Messut huomattiin Ruotsissakin. Messuilla vieraillut Bygge och Bo -järjestön edustaja Petrus Wretblad nosti esille juuri messujen arkkitehtuurin arvon. Wretblad ei perustanut äärimmäisestä funktionalismista, mutta Turun messujen funktionalismi edusti hänen mielestään liioittelusta vapaata ja miellyttävää muotoa. Wretblad oli myös erityisen ihastunut Aallon huonekaluihin, joita hän aikoi ottaa esille Ruotsiin.

Paimion parantola, ensimmäisenä Suomessa

Turulla ja Paimion parantolalla oli keskeinen merkitystä Bauhausin aatteiden välittymisessä Suomeen. Juuri nyt parantola on erinomaisen ajankohtainen. Sinne on perustettu säätiö turvaamaan rakennuksen ja sen ympäristön säilyminen ja kehittämään rakennuksen tulevaisuuden konseptia. Rakennuksen säilyminen on tietysti ensimmäinen varmistettava asia, mutta Paimion parantola kaipaa käyntikohteena myös laadukasta tuotteistamista, tai jos ei halua käyttää sanaa tuotteistaminen, niin rakennus tarvitsee ymmärrettävämmäksi tullakseen tarinankerrontaa ja toimitustyötä.

Pääkuva: Alvar Aalto / O.Y. Huonekalu- ja, Rakennustyötehdas A.B. Nojatuoli, malli 41 ”Paimio“, 1932. Muotoon taivutettu koivu, yksityiskokoelma. Kuva Iiro Muttilainen, © Alvar Aalto -säätiö.

 

 

 

Bröhan-museon näyttelystä Nordic Design. Die Antwort aufs Bauhaus on laajempi postaus luettavissa Berliini.net -blogissa. Näyttely on avoinna 1.3.2020 asti.

Tietoa kirjoittajasta

Olli
Immonen
Olli Immonen on vuorotteluvapaalla Turun museopalvelujohtajan tehtävistä ja asuu Berliinissä.