Tietoa kirjoittajasta
Jonna
Nokelainen
museoharjoittelija
Turun museokeskus
Kokoelmanosto: Jouluisia herkkuja
Nostalgisissa pakkauksissa seikkailevat tontut, enkelit, possut ja tietysti itse joulupukki.
07.12.2020
Jouluaattona sitä vielä kaipaa rosollin, kinkun ja laatikoiden päälle pientä makeaa. On aika nostaa tarjolle konvehtirasia ja herkuttelu joulun makeisilla voi alkaa.
Museokeskuksen kokoelmien jouluherkkujen pakkausten kuvitukset ovat yhtä herkullisen suloisia kuin itse sisältö. Nostalgisissa pakkauksissa seikkailevat tontut, enkelit, possut ja tietysti itse joulupukki. Tarjolla on myös suolaista hyvää, kuten jouluherneitä ja sinappia. Juomaksi on tietysti kuumaa glögiä.
Hellaksen konvehtirasioissa viihdytään lumisissa maisemissa. Tässä vuoden 1959 konvehtirasiassa leikitään piirileikkiä kuusen ympärillä, kaupungin siluetti taustalla.
Hellaksen suklaatehdas oli pakkaussuunnittelun edelläkävijä. Yhtiöllä oli ensimmäisenä makeistehtaana Suomessa oma taidetoimisto jo 1920-luvulla. 1950-luvulle mennessä pakkaussuunnittelu oli tukevasti vakiintunut osaksi tuotesuunnittelua ja markkinointia. Itsepalvelumyymälöiden yleistyessä pakkauksen ulkoasusta tuli entistä tärkeämpi, sillä valinnanvaraa oli enemmän ja pakkauksen tuli houkutella ostajaa erottumalla kilpailijoista.
Uuden kulutuskulttuurin sekä elintason nousun myötä sesonkituotteet yleistyivät. Erityisesti joulun kaupallistuminen kasvatti sesonkimakeisten valikoimaa. Hellas markkinoi viisikymmenluvulla joulu- ja pääsiäistuotteita ja aloitti myös ensimmäisenä tehtaana Suomessa äitienpäiväsuklaatuotteiden myynnin vuonna 1959.
Fazerin jouluiset 1960- ja 70-lukujen suklaalevyt ja Fazerina-patukat ovatkin tyhjiä – nämä pakkaukset ovat somistustarkoitukseen. Kuvituksissa esiintyvät tutut eläimet ja tontut. Myös Geisha-suklaa on pukeutunut jouluiseen asuun. Fazerina-patukoiden makuvaihtoehtoja ovat tryffeli ja tryffeli-piparminttu.
Maistuisiko julmust tai glögi? Auran joulu-mesi eli julmust on ruotsalainen joululimonadi, jota myydään myös pääsiäisen aikaan påskmust-nimellä.
Jalostajan joulukinkkukotelo vuodelta 1961. Pakkauksessa mainostetaan muita yhtiön joulutuotteita, esimerkiksi jouluhyytelöä ja silliä.
Kinkun kanssa sopii sinappi, saatavilla mietona ja väkevänä.
Jouluherneet tuo joulupukki reessään tai puista kiulua kantavat tonttulapset. Jouluherne-etiketti ja tölkki 1960-luvulta.
Lisää joulutunnelmaa museokeskuksen kokoelmista: Finna.fi.
Lähteenä kirjoituksessa on käytetty Silja Koskimiehen teosta Hyvin pakattu – puoleksi myyty. Tämä myös kirjavinkkinä kaikille nostalgiannälkäisille ja makean ystäville.
Koskimies, Silja: Hyvin pakattu - puoleksi myyty. Turun museokeskus, 2017.