Vahva turkulainen itsetunto on menestyksemme tae

Turku on vetovoimainen ja historiallinen kaupunki. Mutta ovatko ominaisuudet täysillä käytössä?

Kirjoitus on julkaistu Turun Sanomissa 24.8.2019.

Liityin aikoinaan Turkuseuran jäseneksi Tampereella asuessani. Kotiseuturakkaudesta Turkuun, tietenkin. Aamulehti ei kertonut uutisia arkeologisista kaivauksista, joissa oli taas löydetty 1600-luvun kolikko. Kesällä ei vinkattu saaristotärppejä. Turun taudistakin vaiettiin.

Mansessa, sisämaassa, lammikkojen ympäröimänä kaipasin Aurajokea, joka johti merelle. Meri on Turun voima. Se on ja on ollut kansainvälisyyden ja elinkeinoelämän tae. Meri on myös väylä Ruotsiin, johon Turulla on aina ollut vahvat siteet. Ruotsin ja suomen kielen vahva rinnakkaiselo kaupungissamme on merkki sivistyksestä, mitä voitaisiinkin nostaa enemmän esille.

Turkuseura on vahvasti kaksikielinen - reilusta 2 200 jäsenestämme noin kymmenesosa on ruotsinkielisiä. Tapaamisissamme puhutaan sekaisin kumpaakin kotimaista ja julkaisemassamme Suomen Turku – Åbo vår stad -lehdessä on sisältöä ruotsiksi ja suomeksi.

Mutta onhan meillä kolmaskin kieli: Turun murre! Turkuseuran murregurut pitävät vivahteikasta kieltämme esillä järjestämällä tapahtumia ja julkaisemalla murreaiheisia tekstejä. Murre on paitsi kulttuurihistoriaamme, myös huumorin moottori. Se vie meidät juurillemme ja tuo meidät yhteen. Se myös erottaa turkulaiset esimerkiksi yleispuhekielisistä uusmaalaisista.

Turun vetovoiman edellytys on, että olemme rohkeasti turkulaisia, omalla kielellämme. Turkuseura pitää huolta vahvasta turkulaisesta itsetunnosta.

Yli 60 vuotta toimineen kansalaisjärjestön tavoitteena on vaalia Turun historiaa, kehittää turkulaista kulttuuria ja yhteisöllisyyttä sekä olla mukana tekemässä vetovoimaista Turkua. Kotiseututyötähän tehdään tulevaisuuden, ei menneisyyden takia.

Meille on tärkeää, että kaupunkilaiset ovat kaupungin kehittämisessä aktiivisesti mukana. Parikymmentä kaupunginosaseuraamme eri puolilla Turkua ja kaupunkiosajaostomme seuraavat Turun suunnittelua ja kaavoitusta sekä ottavat niihin kantaa ja ehdottavat muutoksia.

Yhteistyö ja avoimuus ovat Turun menestyksen elinehtoja.

Olemme jatkuvasti keskusteluissa päättäjien, valmistelijoiden ja muiden kaupunkikehitykseen vaikuttavien toimijoiden kanssa. Järjestämme esimerkiksi yhdessä Turun kaupungin kanssa kaavailtoja, joissa asukkaat pääsevät vaikuttamaan asuinalueisiinsa. Yhteistyö ja avoimuus ovat Turun menestyksen elinehtoja. Kukaan ei ole yksin yhtään mitään.

Asukkaat tuntevat parhaiten kaupunginosiensa haasteet ja hyvät puolet – ja myös kätketyt helmet. Syyskuun Suomen Turku – Åbo vår stad -lehdessä muun muassa Runosmäkiseura esittelee alueensa tuntemattomia luontokohteita. Tunnetko sinä esimerkiksi Runosmäen Pirunpellon, mystisen jääkauden jäänteen? Turun houkuttelevuuden lisäämisessä olisikin panostettava näiden paikallisoppaiden roolin vahvistamiseen ja alueiden erikoisuuksien nostamiseen esille.

Turku on vetovoimainen ja historiallinen kaupunki. Mutta ovatko ominaisuudet täysillä käytössä?

Kaupunkisuunnittelussa ja Turun brändityössä pitäisi rohkeammin uskaltaa yhdistää vanhaa ja uutta. Vanha Suurtori on tästä hyvä esimerkki. Tuntuu, että alueen historiallinen arvo on muuttunut painolastiksi, mikä estää vanhan kaupungin kehittämisen. Suurtori on lähes autio muulloin kuin tapahtumien aikana – näen sen konkreettisesti, koska Brinkkalan talossa sijaitsevan työhuoneeni ikkunoista avautuu suora näkymä torille. Missä tahansa muualla Euroopassa Suurtori olisi jo vuosia sitten täyttynyt ihmisistä, istumapaikoista, terasseista ja musiikista.

Suurtorilla ja Brinkkalassa pitävät majaansa monet järjestöt ja vapaan kentän toimijat. Alueella on jo esimerkiksi Turkuseuran kotiseuturakkautta, Taito Varsinais-Suomen käsillä tekemistä ja Viro-keskuksen kansainvälisyyttä. Kumppaneiksi olisi kuitenkin hyvä saada myös kaupallisia toimijoita. Näin saataisiin lisää potkua myös alueen markkinointiin.

Unelmani olisi, että Suurtorista tulisi eettisen kuluttamisen keidas ja juurevuuden tyyssija. Aiemmin ahmittiin globaalia maailmankansalaisuutta, mutta nykyihminen kaipaa elämyksiä ja kulttuuria, joiden kiintopiste on aidoissa asioissa.

Niissä asioissa, joita niin kamalasti kaipasin Turusta Mansessa.

Kirjoitus on julkaistu Turun Sanomissa 24.8.2019.

Kati Leskinen

Tietoa kirjoittajasta

Kati
Leskinen
Toiminnanjohtaja
Turkuseura