Turusta kaupungistuvan Suomen tiennäyttäjä

Turun kaupunkiseutu kuuluu 2010-luvun aluekehityksen voittajiin.

Kirjoitus on julkaistu Turun Sanomissa 27.7.2019.

Ikiaikainen Turku, Suomen vanhin kaupunki, oli pitkään Suomen suurin asutuskeskus. Kaksi vuosisataa sitten geopoliittisen tilanteen muutos nosti pikkukaupungin Helsingin suuriruhtinaskunnan pääkaupungiksi. Yliopiston siirto ja rautateiden rakentaminen vahdittivat Helsingin kasvua Turun ohi, ja viime vuosisadalla kauas edelle. Teollistuminen nosti sisämaan Tampereen kilpailemaan Turun kanssa Suomen kakkoskaupungin asemasta. 1970-luvulta lähtien Turku hävisi tämänkin kisan.

Sotien jälkeisellä kaudella Suomi on kaupungistunut tasaista kyytiä ja trendin ennustetaan edelleen jatkuvan ainakin vuoteen 2050. Kehitys on kuitenkin ollut hyvin eritahtista eri kaupungeissa. Viimeisten 50 vuoden aikana Oulu on kaksinkertaistanut asukaslukunsa kun taas esimerkiksi Pori on polkenut paikallaan. Suuria heilahduksia voi tapahtua myös tulevina vuosikymmeninä.

Turun kaupunkiseutu kuuluu 2010-luvun aluekehityksen voittajiin. Alueen vahva teollinen perinne on osoittautunut innovaatiokykyiseksi ja uusia kasvualoja on löytynyt. Hyvin toteutettu Euroopan kulttuuripääkaupunkivuosi kantaa edelleen hedelmää ja on osaltaan vaikuttanut kaupungin vetovoiman kasvuun. Turku on myös kansainvälistynyt Tamperetta ja Oulua rohkeammin, mikä saattaa osoittautua tärkeäksi voimavaraksi tulevien vuosikymmenten kaupunkikilpailussa.

Aluekehityksen uudet haasteet

Suomen kaupungistuminen on siirtynyt 20-luvun kynnyksellä uuteen vaiheeseen. Luonnollisen väestönkasvu on ohi, ja kuolleiden enemmyydestä tulee parin lähivuosikymmenen ajaksi merkittävä aluekehitykseen vaikuttava voima. Tämä tarkoittaa väestön vähenemistä maaseudun lisäksi valtaosassa kaupunkeja.

MDI:n ennusteen mukaan 2030-luvun lopulla Suomessa on vain kolme aidosti kasvavaa kaupunkiseutua: Helsinki, Tampere ja Turku. Ja näidenkin kasvu perustuu ennen kaikkea muuttovoittoon ulkomailta. Ennusteen mukaan Turku ohittaa Tampereen ja nousee maahanmuuton siivittämänä Suomen toiseksi dynaamisimmaksi kaupunkiseuduksi.

Ennuste on mekaaninen ja perustuu 2010-tapahtuneeseen syntyvyyden, kuolevuuden ja muuttoliikkeen kehitykseen. Turun kansainvälinen muuttotase on ollut Tamperetta positiivisempi ja tämän trendin on siis ennakoitu jatkuvan. Miten kehitys todellisuudessa tulee etenemään, riippuu ennen muuta kaupunkien omista valinnoista. Vaikka valtiovallan keinot aluekehityksen ohjaamiseen ovatkin ehtyneet, on valtion liikenne- ja koulutusinvestoinneilla toki merkitystä.

Tiedon ja oppimisen keskus

Mitkä ovat Turun menestyksen kulmakivet? Tärkeimmäksi nousee kaupungin rooli luovana ja kansainvälisenä uuden tiedon luomisen ja oppimisen keskuksena. Yliopistot ovat sekä teollisen uusiutumisen että kaupunkikulttuurin ja siihen liittyvän matkailu- ja elämyssektorin moottoreita. Korkeatasoiset yliopistot vetävät kaupunkiin potentiaalisia osaajia sekä kotimaasta että ulkomailta. Kriittiseksi kysymykseksi nousee Turun pitovoima eli kyky kannustaa nuoria tutkinnon suorittaneita jäämään paikkakunnalle.

Suomen ainoana kansainvälisenä suurkaupunkina Helsingin seutu on Turulle kilpailija, mutta jatkossa se on entistä enemmän myös synerginen kumppani ja kirittäjä. Tunnin junayhteys tulee epäilemättä aikanaan toteutumaan ja kytkee näin kaupungit kohtalonyhteyteen, joka koskee ennen muuta kansainvälistä kilpailukykyä.

Helsinki on viime vuosina aktivoitunut luomaan strategisia kumppanuuksia maailma johtavien kaupunkien kuten New Yorkin kanssa. Turku voisi keskittyä ennen kaikkea Tukholman läheisyyden hyödyntämiseen ja tiheiden Pietari-yhteyksien vahvistamiseen.

Turku on asettanut itselleen todella kunnianhimoisen tavoitteen olla hiilineutraali jo kymmenessä vuodessa. Kasvava väestö tarvitsee lisää asuntoja ja liikkumiskeinoja. Päästöjen puolittaminen edellyttää asutuksen tiivistämistä ja liikkumistottumusten isoa muutosta sangen lyhyessä ajassa. Tätä taustaa vasten voimakas panostus joukkoliikenteen kehittämiseen on ehdottoman välttämätöntä.

Kirjoitus on julkaistu Turun Sanomissa 27.7.2019.

Kirjoittaja Eero Holstila

Tietoa kirjoittajasta

Eero
Holstila
Kaupunkipolitiikan neuvonantaja
Kirjoittaja on kaupunkipolitiikan neuvonantaja, joka toimi aiemmin mm. Helsingin elinkeinojohtajana.