Turun seutu kuuluu kaupungistumisen voittajiin

Alue- ja väestönkehityksen tilannekuva on jakautunut. Alueet eriytyvät, erilaistuvat ja etääntyvät toisistaan. Väestö vähenee, vanhenee ja keskittyy. Alueiden välinen kilpailu kiristyy resursseista, osaajista, näkyvyydestä, mainekuvasta ja varsinkin nuorista aikuisista. Muutoksen yhtenä ajurina on kaupungistuminen.  

Suomen kaupungistumisaste on mittaustavasta riippuen noin 70-86 %. Joka toinen suomalainen asuu kuudella suurimmalla kaupunkiseudulla ja kaksi kolmesta kymmenellä suurimmalla. Kaupunkialueet ovat kasvaneet keskimäärin 75 henkilöllä joka ainoa päivä vuodesta 1990 lähtien. Kasvavat alueet ovat keskittyneet ryppäiksi suurten ja keskisuurten kaupunkien ympärille. Väestönlisäystä on saanut keskimäärin vain joka neljäs seutu 2010-luvulla. Turun seutu kuuluu kaupungistumisen voittajiin muun muassa pääkaupunkiseudun, Tampereen, Oulun ja Jyväskylän seudun sekä yksittäisten keskuskaupunkien kanssa.

Suomi on monin eri tavoin fyysisesti ja varsinkin henkisesti myöhäiskaupungistunut maa. Kaupungistuminen nähdään edelleen usein vahingollisena ilmiönä, jota pitää jollain tavoin padota, rajoittaa tai estää. Kaupunkipolitiikan perinne on seitinohut: se on ollut luonteeltaan pikemminkin hillitsevää, koordinoimatonta ja reaktiivista kuin stimuloivaa, koordinoitua ja proaktiivista. Suomen kaupunkipolitiikka on ollut heiluriliikettä hallituspohjasta riippuen 2000-luvulla. Tasapainoa on haettu kaupunkiseutu- ja maakuntalähtöisyyden sekä koheesio-  ja kilpailukykypolitiikan välillä.

Ihmiskeskeisyys elinvoimaisuuden ja kasvun perustana

Kaupungistuminen on paljon muutakin kuin väestönkasvua ja keskittymistä. Kaupungistuminen liittyy maankäyttöön ja kaavoitukseen, asumiseen, liikenteeseen ja liikkumiseen, elävyyteen, tiiviyteen, tapahtumiin ja elämyksiin, osaamiseen ja koulutukseen, sosiaaliseen eheyteen, monimuotoisuuteen jne. 2020-luvun kaupungistuminen muistuttaa merkittävyydeltään ns. suurta muuttoa. 1970-luvun vaihteessa murtui elinkeino- ja toimialarakenne, mutta nyt on kyse elämäntapaan ja -tyyliin, identiteettiin, arvoihin, asenteisiin ja preferensseihin liittyvästä murroksesta eri ikä- ja väestöryhmien sekä alueiden välillä. 

Kaupunkien kovat kilpailutekijät, kuten väestö- ja työpaikkakehitys, yritysdynamiikka, koulutustarjonta, liikenneyhteydet ja sijainti, muodostavat alueen elinvoimaisuuden tai kasvun perustan. Mutta se ei enää yksin riitä. 2020-luvun kaupunkien välisessä kilpailussa ovat vahvoilla ne kaupungit, jotka pystyvät yhdistämään vahvaan elinvoimaan kovat ja pehmeät kilpailukykytekijät sekä hyvän mainekuvan.  

Vetovoimaisuus tarkoittaa alueen houkuttelevuutta, kiinnostavuutta ja dynaamisuutta ulkopuolisten näkökulmasta. Pitovoimaisuus tarkoittaa alueella asuvien kokemuksia, tyytyväisyyttä ja viihtyvyyttä suhteessa omaan alueeseen ja sen palveluihin. On oltava työtä, toimeentuloa, koulutuspaikkoja, hyvä saavutettavuus ja tulevaisuuden potentiaalia, mutta myös palveluita, tapahtumia, elämyksiä, hauskuutta, viihtyisyyttä, elävyyttä ja toleranssia kaikelle vieraalle ja oudolle. Menestyvät kaupungit keskittyvät tekijöihin, jotka saavat ihmiset ja toimijat hakeutumaan, jäämään, olemaan ja viihtymään alueella. Tulevaisuuden kaupungit rakentuvat alhaalta ylöspäin. Avaintekijöinä ovat kaupunkilaiset itse. Ytimessä on ihmiskeskeisyys.

Suurten kaupunkikehityshankkeiden aika

Turun positio on vahvistunut elin- ja vetovoimaan liittyvien kovien tunnuslukujen osalta 2010-luvun aikana. Positiivisen rakennemuutos luo jatkuvasti muita myönteisiä kerrannaisvaikutuksia. Turun mainekuva on kiinnostava ja haluttava, mutta edelleen kaukana kiiltokuvasta. Tampere pokkaa toistaiseksi edelleen kaupunkien hymypoika- tai -tyttöpalkinnot. 

Turku on viemässä eteenpäin useita merkittäviä kaupunkikehitys- ja liikennehankkeita, joiden onnistuminen on ratkaisevaa Turun tulevan kehityksen ja mainekuvan kannalta. Suuret kaupunkikehityshankkeet toimivat tulevaisuuden kasvun ankkureina, jotka luovat ympärilleen muita positiivisia kerrannaisvaikutuksia ja muuta alueen kasvua tukevaa aluskasvillisuutta. Juuri tästä on kyse 2020-luvun kaupungistumisessa, ja Turun tulevan menestyksen avaimissa.