Koronapotutus yhdisti lastenkotien lapset ja nuoret

Käännetään yhteinen koronapotutus kansalliseksi voimavaraksi!

Jo aikana ennen koronaa ajattelin, että kuntien niukkenevat resurssit ei ole pelkästään huono asia, sillä se pakottaa ne kehittämään ja toteuttamaan uusia, tehokkaampia tapoja tehdä asioita ja tuottaa palveluita. Osallisuus, jonka edistäminen Turun kaupungissa on työtehtäväni, on erinomainen lääke resurssiongelmaan, sillä se tuottaa kustannussäästöjä ja luo hyvinvointia.

Ei näennäisosallisuudelle

Yksi herättävimmistä hetkistä työurallani on ollut se, kun perustimme pari vuotta sitten Lasten raadit Turun kaupungin omiin lastenkoteihin. Halusimme vahvistaa näiden lasten ja nuorten mahdollisuutta vaikuttaa omaan elämäänsä.

Ensimmäisessä raatitapaamisessa kysyin nuorilta, että mitä ajatuksia raadit heissä herättää. Yksi huppupäinen nuori nosti kätensä pyytääkseen puheenvuoroa ja totesi, että kunhan raadeista ei tule näennäisiä. Häkellyin, miten oikeaan hän osui. Samalla minua pelotti, että mitä jos näin käykin? Meillä oli oikeastaan vain yksi tilaisuus vakuuttaa nämä lapset ja nuoret siitä, että raadissa nousseita asioita lähdetään aidosti viemään eteenpäin.

Korona lisäsi yhdessä tekemistä ja keskustelua

Tänä syksynä kysyin Lasten raateja vetävältä työntekijältä, millaisia vaikutuksia koronalla on ollut lastenkodeissa asuvien lasten elämään. Hän kertoi, että vaikka korona rajoitti ja hankaloitti niiden elämää, kun esimerkiksi ulkopuolisten vierailuja lastenkoteihin rajoitettiin, koronalla oli myös positiivisia vaikutuksia.

Esimerkiksi etäkoulu sopi joillekin nuorille paremmin kuin perinteinen koulunkäynti, sillä fyysisiin oppitunteihin liittyvä hälinä loppui ja oppimiseen keskittyminen parani.

Lapsista tuli myös paljon yhteisöllisempiä kuin ennen, sillä nyt heillä oli ”henkinen lupa” olla ja toimia yhdessä muiden samassa lastenkodissa asuvien lasten ja nuorten kanssa.

Yhteisöllisyys näkyi myös siinä, että kodeissa pelattiin ja ulkoiltiin yhdessä enemmän kuin ennen. Keskustan kauppakeskuksissa kulkeminen väheni.

Lisäksi nuorten kokoukset, jotka ennen koronaa järjestettiin kerran kuukaudessa, pidetään nykyään viikottain. Tämä tapa on myös jäänyt, mikä on ollut hieno asia lasten osallisuuden näkökulmasta. Asioista puhutaan siis yhdessä enemmän. Myös Lasten raadit kokoontuvat yhä säännöllisesti.

Syynä positiivisiin asioihin oli se, että lapsia ja nuoria yhdisti yhteinen koronapotutus. Käännetään tämä potutus kansalliseksi voimavaraksi, ja huolehditaan siitä, että erityisesti yhteiskunnan heikoista pidetään huolta.

Anri Niskala

Tietoa kirjoittajasta

Anri
Niskala
Osallisuuden erityisasiantuntija
Turun kaupunki