Kohti uutta vuosikymmentä

Viime vuosina Turussa on tapahtunut paljon. Kaupunki kasvaa vauhdilla, alueelle syntyy uusia työpaikkoja ja työllisyys on korkeampaa kuin koskaan. Samaan aikaan työttömyyttä on edelleen, vaikka työvoimapula vaivaa suurinta osaa yrityksistä. Työttömyyden hoitoon haemmekin uusia toimintatapoja yhdessä valtion kanssa. Lääketeollisuus, meriteollisuus, valmistava teollisuus, cleantech ja matkailu ovat olleet Turun vetovoiman ja osaamisen kulmakiviä ja tulevat olemaan tulevallakin vuosikymmenellä menestyksemme perusta.

Yhdessä tekeminen on Turun menestyksen salaisuus. Me olemme oppineet asettamaan tavoitteemme yhdessä eri toimijoiden kanssa koko alueella ja uskon vahvasti, että se on ollut todellinen menestyksen avain. Yhdessä saavutimme yhden alueen suurista tavoitteista, tekniikan yliopistokoulutuksen laajentamisen. Diplomi-insinöörien kouluttaminen ja teknillisen tutkimusalustan luominen tulee synnyttämään hyvinvointia uusien yritysten, uusien työpaikkojen ja paremman kilpailukyvyn myötä. Se vahvistaa yritysten tuotekehitysosaamista, tuo uusia investointeja alueelle ja lisää myös alueemme nuorten mahdollisuuksia suorittaa opintonsa kotiseudullaan. Samalla tavalla yhteisenä tavoitteena on Tunnin juna, jonka eteen työ jatkuu.

Pormestari

 

Kaupunginvaltuusto päätti syksyllä, että Turussa siirrytään pormestarimalliin. Seuraavien kuntavaalien jälkeen Turkuun valitaan pormestari, eli jään viimeiseksi kaupunginjohtajaksi. Omasta mielestäni pormestarimallissa tärkeimmäksi nousee asukkaiden näkökulman ja äänen vahvistaminen päätöksenteossa. Kaupunkilaiset saavat vaaleissa suoraan vaikuttaa valittavaan pormestariin ja pormestariohjelmaan, vaikka suoraan eivät vielä pormestaria saakaan äänestää. On oikein, että puolueet asettavat ehdokkaansa ja omat pormestariohjelmansa etukäteen turkulaisten arvioitavaksi. Edustuksellisen demokraattisen päätöksenteon rinnalle on tuotava uudenlaisia tapoja vaikuttaa. Aidon kaupunkilaisten kuuntelemisen kansalaisraatien ja osallistamisen kautta parempien ratkaisujen etsimiseksi pitäisi olla luonteva osa päätöksenteon valmistelua. Tätä kokeilemme keväällä järjestämällä kansalaisraadin yleiskaavan 2029 valmisteluun liittyvästä liikennejärjestelmästä.

Asukas - ja asiakaslähtöisyys

Turku 2029-strategiassa linjataan, että jokaisen Turussa asuvan tulisi voida kokea olevansa turkulainen. Se on minulle tärkeää. Turkulaisuus ei saa olla poissulkevaa, vaan enemminkin luokseen kutsuvaa. Turkulaisuus on elämän parasta aikaa. Siksi teemme töitä myös sen eteen, ettei yksikään lapsi tai nuori jäisi syrjään, vaan jokainen voisi rakentaa omaa elämäänsä osana yhteisöä ja samalla rakentaa osaltaan koko kaupunkia.

Turkulaisuus on elämän parasta aikaa.

Asukas- ja asiakaslähtöinen tapa ajatella ja toimia luo läpinäkyvyyttä ja luottamusta sekä kaupunkiin organisaationa, että päätöksentekoon kokonaisuutena. Vaikka hallinto ei ole asukkaista kovin kiinnostavaa, sen sujuvuus tai toimimattomuus kyllä huomataan. Siksi hallinnon tulisi olla sujuvaa, neuvovaa ja oikeudenmukaiseksi koettua. Se on päätavoitteeni hallinnon uudistamisessa ja sillä on merkitystä siihen, minkälaisena näemme Turun ja sen asukkaiden tulevaisuuden. Itse jatkan kaupunginjohtaja kylässä -kierroksiani, jotta paremmin tunnen eri asuinalueiden ihmisten ajatuksia, toiveita ja murheita.

Kestävä talous

Kaupungin oma taloustilanne on ollut haastava. Samalla kun alueella yrityksillä menee hyvin, asukasmäärä kasvaa ja työllisyys kohenee, kaupungin talous ei paranekaan. Siihen lienee monta syytä, mutta keskitymme Turussa niihin asioihin, joihin voimme itse vaikuttaa:

1. Oman tekemisen tehokkuus. Viime syksynä hyväksytyssä talouden sopeuttamisohjelmassa on paljon rakenteellisia uudistuksia, koska tapamme tuottaa palveluita on kalliimpaa kuin muissa vastaavissa kaupungeissa, kuten Tampereella ja Oulussa. Sen on muututtava.
2. Kestävä kasvu. Kasvun tulee olla kestävää taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristön näkökulmasta. Tarvitsemme lisää uusia veronmaksajia. Siksi panostamme muun muassa Tiedepuistoon, jonne rakentuu viihtyisä, uusi kaupunkialue. Tiedepuiston ytimessä on uusi koulutuksen keskittymä yliopistojen, ammattikorkeakoulukampuksen ja ammatillisen kampuksen sijoittuessa alueelle. Yritysten, tutkimuksen ja koulutuksen, viihtyisyyden ja saavutettavuuden yhdistelmällä alueesta tulee todella vetovoimainen osaamisen keskus ja kokonaan uusi kaupunginosa.
3. Säästöt. Kaupungin menot ovat kasvaneet enemmän kuin tulot. Se ei ole kestävää taloudenpitoa, joten valitettavasti meidän on myös karsittava kuluja ja lisättävä tuloja.

Ilmastojohtajuus

Turku on jo tähän päivään mennessä vähentänyt päästöjä 30% vuoden 1990 tasosta ja vuoteen 2021 vähennämme päästöjä 50%. Samaan aikaan kaupungin alueella talous kasvaa, eli talouden kasvu ja aktiivinen ilmastopolitiikka eivät ole toisiaan poissulkevia asioita. Turku täyttää 800 vuotta vuonna 2029 ja tärkein lahja turkulaisille on hiilineutraali Turku.

Mitä sitten olemme tehneet? Olemme muuttaneet energiajärjestelmämme kokonaan uusiutuviin energiamuotoihin pohjautuvaksi ja parissa vuodessa luovumme hiilen polttamisesta kokonaan. Olemme kehittäneet joukkoliikennettä seudullisesti ja parantaneet pyöräilyn ja kävelyn olosuhteita. Turussa otettiin käyttöön kaupunkipyörät pari vuotta sitten ja talvipyöräilyn olosuhteita on parannettu. Olemme myös aktiivisesti lisänneet hiilinielujen määrää ja samalla varaudumme ilmastonmuutoksen aiheuttamiin sääilmiöihin. Tämä näkyy meidän jokaisen arjessa esimerkiksi siten, että arki on sujuvampaa paremman joukkoliikenteen ansiosta, hiiltä ei kohta enää polteta Naantalin polttolaitoksessa, ilma on puhtaampaa ja Saaristomeren vesi kirkkaampaa.

Ratikka, museo ja konserttitalo

Ratikka on tapa luoda kestävää kasvua Turkuun. Se synnyttää uusia, yksityisiä investointeja ja lisää verotuloja. Ratikka luo uutta, kaupunkimaista ympäristöä, joka houkuttelee Turkuun uusia veronmaksajia. Sen on mahdollista maksaa itsensä takaisin maankäyttötuloina ja veroina, jos osaamme hyödyntää sen oikein kaupunkisuunnittelun osana. Olen sitä mieltä, että jos Raisio ei ole halukas lähtemään mukaan ensimmäisessä vaiheessa, Turun kannattaa siirtää ratikan toinen linja Länsikeskuksem sijaan satamaan ja Linnaniemeen. Se hyödyttää paremmin Turun kaupunkikehitystä. 

Ratikan osalta on tarkoitus, että siirrytään toteutuksen suunnitteluun, eli niin sanottuun hankesuunnitteluvaiheeseen. Sen aikana varmistetaan valtion mukaan tulo, tehdään yksityiskohtaiset suunnitelmat ja kustannusarvio. Tämän jälkeen asia palaa vielä valtuuston käsittelyyn lopullista päätöksentekoa varten.

 

Suomen historian museo rakentuu Turun linnan viereen ja luo osaltaan vahvaa ja vetovoimaista museokeskittymää Linnaniemeen. Linnaniemen osalta käynnistyy kevään aikana myös kansainvälinen ideakilpailu, jonka tuloksia odotan todella paljon. Mitä kaikkea alueelle voikaan syntyä? Ratikka on omiaan vahvistamaan alueen kasvua.

Konserttitalon uutta paikkaa pohditaan ja omasta mielestäni sillä on kaksi vahvaa vaihtoehtoa: Logomon alue ja kulttuuriranta eli Teatterin naapurusto. Molemmissa on paljon hyviä puolia, mutta ajattelen erityisesti niin, että uusi konserttitalo hyötyy paljon olemassa olevasta muusta toiminnasta ja voi osaltaan vahvistaa nykyisten tilojen käyttöä.

Turku 2029 - 800 vuotta turkulaisuutta

Turulla on edessään vahva vuosikymmen ja odotus 800-vuotisjuhlasta, johon mennessä moni asia tulisi saada valmiiksi. Tavoitteita tarvitaan ja tällainen juhlavuosi on hyvä sellainen niin hiilineutraaliudelle kuin monelle konkreettiselle rakennushankkeellekin. Turku on kuitenkin elävä kaupunki, jonka tulevaisuutta rakennetaan vielä satoja vuosia meidän jälkeemmekin. Meillä on oma velvollisuutemme ja tilaisuutemme tehdä oman aikamme kerroksesta kestävä, ihmisiä ja tulevaisuutta varten rakennettu.