Digituki kuuluu myös nuorille

Digituki Varsinais-Suomessa -hanke pyrkii edistämään digituen näkyvyyttä myös nuorille.

Me Digituki Varsinais-Suomessa -hankkeessa olemme huomanneet, että digituki mielletään yleensä ikäihmisille kuuluvaksi. Tosiasiassa digitukea tarvitsevat jossakin vaiheessa elämäänsä lähes kaikki, myös nuoret.

Monet nuoret ovat näppäriä sosiaalisen median käyttäjiä, mutta osaavatko he käyttää digiä turvallisesti ja muuhun kuin viihteeseen?

Nuoret digissä

Nuoret käyttävät kännykkää, tablettia ja tietokonetta ahkerasti. Näin kertoo myös TET-harjoittelijamme Ursula Anderson.

– Käytän digiä päivittäin sekä koulussa että vapaa-aikana. Koulussa käytän tablettia ja etsin tietoa läksyihin ja erilaisiin tehtäviin Google Scholarilla, joka on modifioitu Googlen haara. Käytämme koulussa aktiivisesti erilaisia digitaalisia työskentelyalustoja. Vapaa-ajalla viestittelen kavereiden kanssa, selaan Instagramia ja katson musiikki- ja harrastusvideoita YouTubesta, kertoo Ursula.

Puhelin on laitteista monikäyttöisin. Sitä käytetään päivittäiseen tiedonvälitykseen ja yhteydenpitoon sekä viihteeseen ja asioiden hoitamiseen. Tablettia käytetään viihdelaitteena. Tietokonetta nuoret käyttävät pääasiassa työvälineenä.

Opetussuunnitelman mukaisesti koulussa opetetaan nuorille mediakriittisyyttä, tiedonhakutaitoja ja muita mediakasvatuksen aiheita. Peruskoulun oppilailla on käytössään koulusta saatu tabletti tai tietokone.

Rohkeasti digissä

Digitaalisuus on luonteva osa monen nuoren arkea. Nuorilla on usein vahva luottamus omiin ongelmanratkaisutaitoihinsa sähköisissä ympäristöissä. Diginatiivisuus kertookin luottamuksesta omiin taitoihin digitaalisessa ympäristössä. Se ei kuitenkaan tarkoita, että nuoret osaisivat itse selvittää kaikki digitaaliset pulmat.

– Jos en osaa tehdä jotakin, kysyn usein apua vanhemmilta. Jos sivustolla on chatti, voisin kysyä myös sieltä, kertoo Ursula.

Apua kysytään mieluiten chatissä, sähköisesti tai läheisiltä. Lisäksi nuoret hakevat aktiivisesti tietoa netistä Googlen avulla. Netissä apua on helppo kysyä anonyymisti nimimerkin turvin eri sivustoilta ja foorumeilta.

Rohkeudella on kuitenkin kääntöpuolensa. Joskus nuoret luottavat itseensä digiasioissa liikaa ja ajautuvat sen seurauksena vaikeuksiin. Omia tietoja ja mielipiteitä voidaan jakaa huolettomasti. Tämä voi johtaa identiteettivarkauteen tai muihin ongelmiin tulevaisuudessa. Tukea tarvitaankin esimerkiksi tietosuojaan ja -turvaan liittyvissä asioissa. Tukea tarvitaan myös viranomaisten kanssa asiointiin.

Digisyrjäytyminen on myös nuoriin kohdistuva riski. Suomalaisesta tutkimuskirjallisuudesta ei vielä löydy juurikaan tietoa digisyrjäytymisestä, mutta tutkimuksia on tehty ulkomailla. Niiden perusteella sosioekonomisella statuksella, vanhempien digiosaamisella ja käytettävissä olevilla digilaitteilla on merkitystä siihen, miten hyvin nuori oppii hyödyntämään digitaalisia taitojaan. Aikuisilta saatu tuki ja mahdollisuudet käyttää digiä vaikuttavat nuorten digitaitojen tasoon ja monipuolisuuteen.

Digituki ei terminä ole nuorten keskuudessa kaikille tuttu, mutta sana osataan helposti yhdistää sen oikeaan merkitykseen. Nuoretkin tarvitsevat digitukea, mutta aina sitä ei osata hakea oikeista paikoista. Tuesta tulisi tiedottaa laajemmin myös nuorille.  

Digituki Varsinais-Suomessa -hanke pyrkii edistämään digituen näkyvyyttä myös nuorille. Siksi keväällä toteutetaan useamman maakunnan kanssa valtakunnallinen nuorille kohdennettu digituen kampanja sekä Varsinais-Suomen alueellinen kampanja.

Tehdään digituki näkyväksi kaikille!

Julia Innilä

Tietoa kirjoittajasta

Julia
Innilä
Viestintäsuunnittelija, Digituki Varsinais-Suomessa -hanke
Turun kaupunki
Henkilökuva Ursula Andersonista blogitekstiin.

Tietoa kirjoittajasta

Ursula
Anderson
TET-harjoittelija, Digituki Varsinais-Suomessa -hanke
Turun kaupunki
Kirjoittaja oli TET-harjoittelussa Turun kaupungilla joulukuussa 2020.