Anu Laitilan lukuvinkit
Iida Turpeinen: Elolliset (S&S 2023)
Yksi upeimpia kirjoja, joita olen koskaan lukenut. Kielellisesti kypsä ja ajatuksellisesti valtava. 1700-luvulla sukupuuttoon kuolleen Stellerinmerilehmän ympärille on rakennettu tarina, jonka käännösoikeudet myytiin kuukaudessa yli 20 maahan. Klassikko.
Elina Hirvonen ja Ujuni Ahmed: Tytöille, jotka ajattelevat olevansa yksin (WSOY 2022)
Kirja kertoo Ujuni Ahmedin tarinan, mutta kasvaa samalla yhteiskunnalliseksi, väkeväksi kannanotoksi. Teos antaa äänen vaiennetuille tytöille ja naisille. Lisäksi se kuvaa islamin uskoa ja Somalian historiaa ihan uudessa valossa.
Kuva: Suvi Elo
Anu Laitilan tiet ovat ristenneet valtakunnallisen Lukuviikon kanssa aiemminkin. Kun Laitila työskenteli Lukukeskuksen toiminnanjohtajana 2008–2014, oli Lukuviikon kansallinen näkyvyys kasvussa.
– Olen onnellinen, että Lukuviikko on kasvanut ja kehittynyt, ja sitä vietetään nyt ympäri Suomen, Laitila sanoo.
Lukukeskuksen järjestämää Lukuviikkoa on juhlittu jo yli 40 vuotta. Perinne aloitettiin Lukusunnuntaina vuonna 1977. Varsinaista Lukuviikkoa on vietetty vuodesta 1997.
– Tietoisuus lukemisen merkityksestä lähti kasvamaan 2010-luvulla. Jo silloin haaveilimme kansallisesta lukuliikkeestä. Halusimme vahvistaa Lukukeskuksen roolia lukemisen asiantuntijajärjestönä. Yhteistyössä tekijänoikeusjärjestö Sanaston kanssa toimme esiin lukemisen ja lukutaidon merkitystä valtakunnan päättäjille, Laitila muistelee.
Lukuviikko ei suinkaan tarkoita sitä, että vain teemaviikon aikana luettaisiin ja muut viikot oltaisiin lukematta. Lukuviikko on kuitenkin hyvä tapa lisätä tietoisuutta ja keskittää huomio lukemisen ja lukutaidon merkitykseen. Aiemmin ajateltiin, että pitäisi lukea kaunokirjallisia tekstejä ja klassikoita. Nyt ymmärretään laajemmin, että ylipäätään sidosteisten tekstien lukeminen on tärkeää.
– Kieli on ajattelun väline, joka avaa uusia maailmoja ja kehittää luovuutta. Luovuus taas ei liity vain taiteelliseen toimintaan vaan esimerkiksi myös työelämään, johtamista myöten. On tärkeä pitää huolta, että ihmisillä on tasavertaiset oikeudet lukutaitoon. Heikko lukutaito vaikuttaa ihan jo arjessa pärjäämiseen, Laitila sanoo. – Tärkeintä on löytää oma motivaatio lukemiseen. Motivaatio taas on helpompi löytää, kun on mielekästä luettavaa.
Lukemisen merkityksen tulisi olla osa yhteiskunnallista keskustelua
Kirjastoammattilaisten merkitys osana lukemiseen liittyvää keskustelua unohtuu Laitilan mielestä usein. Hän uskoo, että kirjasto on suomalaisille tärkeä, mutta toivoo, että ihmiset löytäisivät kirjaston aina uudelleen eri elämänvaiheissa. Esimerkiksi kirjaston ammattilaisten toteuttamat kirjavinkkaukset ovat tärkeä tapa lisätä lukuintoa vertaiskokemusten myötä.
– Toisille lukeminen on elämäntapa ja osa arkea, mutta lukemisen tulisi olla mahdollista kaikille. Lukeminen on kaikkien perusoikeus ja siksi matalan kynnyksen lukemisen ylläpitäminen on tärkeää.
Anu Laitila hakeutuu kirjallisuuden äärelle, vaikka oma lukemisen määrä ja tavat ovat vaihdelleet elämäntilanteen mukaan.
– Kun tein EMBA-opintoja 4–5 vuotta sitten, luin paljon johtamiseen liittyvää kirjallisuutta englanniksi. Nykyisin hakeudun sellaisten kirjojen pariin, joista oikeasti nautin ja saan iloa, hän sanoo. – Koska olen myös kielen ammattilainen, hyvä kieli – taitavat sanavalinnat ja kielen rakenne – voi jo itsessään olla nautinto. En ole kovin nopea lukija, mutta tarkka.
Sosiaalinen media lisää lyhytjänteisyyttämme, ja siksi kirjojen lukeminen on oiva keino harjoittaa pitkäjänteisyyttä. Lukeminen ei kuitenkaan ole kilpasuoritus, vaan mahdollisuus henkilökohtaiseen tilaan.
– Toivoisin, että Lukuviikon tunnettuus kasvaisi edelleen, ja se osaltaan toisi lukutaidon osaksi yhteiskunnallista keskustelua, Laitila summaa.